MM-kisat ovat taas olleet tänä keväänä rasittamassa mielenterveyttäni, on nimittäin hermoja raastavaa jännittää kolme 20 minuutin erää monena iltana viikossa. Joukkuelajit ovat kuitenkin olleet aina lähellä sydäntäni, ja vaikka itse pelasinkin pienena jalkapalloa, huomaan seuraavani jääkiekkoa vuosi vuodelta enemmän ja intensiivisemmin.

Järjestötoiminta ja vaikuttaminen ovat myös eräänlaisia joukkuepelejä. Muutama päivä sitten pelattiin Suomi–Latvia ottelu ja vaikka Suomi veikin tämän ottelun niukasti 3–2, itse pelaaminen oli erittäin nihkeää, eikä joukkue pelannut yhteen. Nuorisovaltuustotoiminnassa ja muussa vaikuttamisessa on aivan sama juttu: vaikka niin sanottu voitto tulisikin, huono yhteispeli ei tee voitosta juuri minkään arvoista. Vaikka vaikuttamisen voi ottaa tosissaan, täytyy yhteispelin toimia, jotta kaikilla on hyvä tehdä yhdessä töitä ja motivaatio pysyy kohdillaan.

Yhteistyötä tekevä joukkue saa varmasti aina parempia tuloksia aikaan kuin tiimi, joka ei puhalla yhteen hiileen. Jos jokaisella ryhmän jäsenellä on motivaatio kohdallaan, katse maalissa ja ryhmän jäsenet tukevat toinen toisiaan, vaikuttaminen huomattavasti tehokkaampaa ja sujuvampaa. Palatakseni vielä jääkiekkoon, näimmehän me kaikki mitä hyvä yhteishenki sai aikaan vuonna 2011, kun Suomi ja Ruotsi taistelivat MM-kultamitalista.

Muistakaa siis, että vaikka meillä kaikilla on varmasti osaamista tehdä asioita yksinäänkin, joukkueen tuki on menestymisen välttämätön edellytys. On aivan yksi ja sama, kuinka monta ilmaveiviä yksi ihminen saa aikaan, jos se ei hyödytä koko joukkuetta.

Kuten Aurinkokuningas sanoi: ”hockey is a momentum game”. Niin on vaikuttamistyökin.

Aurinkoista kesän alkua,

Iida Piensoho
Liittohallituksen jäsen
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry.

Kun yhdeksännen luokan alussa liityin nuorisovaltuustoon, en todellakaan tiennyt mihin pensaaseen olin pääni pistänyt. Olin aina ollut sitä tyyppiä, joka harrasti sitä mitä kaverikin ja leikki niillä leluilla, joilla muutkin lapset leikkivät. En ollut löytänyt omaa juttuani, sitä jotain, mikä olisi kiinnostanut niin paljon että se olisi vienyt minut mennessään. Yhteiskunnalliset asiat ja kysymykset kiinnostivat kuitenkin minua keskivertonuorta enemmän. Nuorisovaltuustotoiminta, josta kaverini ja silloinen nuorisovaltuustolainen oli minulle kertonut, vaikutti mielenkiintoiselta, joten lähdin toimintaan mukaan.

Vaikka minulla on tapana hehkuttaa nuorisovaltuustotoimintaa maasta taivaaseen, ymmärrän sen, ettei se ole kaikkien nuorten oma juttu. Vaikuttaminen on minulle sitä, mitä toiselle on tanssi ja kolmannelle roolipelaaminen. Tärkeintä on, että ne nuoret jotka haluavat vaikuttaa, pystyvät vaikuttamaan. Että ne nuoret, jotka haluavat harrastaa, pystyvät harrastamaan ja toteuttamaan itseään.

Osallisuus perustuu pitkälti sille pohjalle, että ihminen tuntee kuuluvansa johonkin yhteisöön. Ihmisellä täytyy olla tunne kuulluksi tulemisesta ja mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa omaan yhteisöönsä. Kaikki eivät kuitenkaan ole koskaan päässeet osallistumaan. Kaikki eivät kuitenkaan koskaan löydä unelmiensa ammattia, harrastusta tai paikkaa, jossa heidän on hyvä olla. Mistä sen mystisen oman jutun sitten löytää? Marsista vai Kuusta?

Oman jutun voi löytää ajelehtimalla. Sanomalla kyllä uusille tuulille ja ei vanhoille kaavamaisille tavoille. Rikkomalla omia rajojaan. Uskaltamalla. Oman juttunsa voi löytää myös odottamalla. Olemalla vaan. Maailma ympärillä muuttuu kyllä, jos on  avoin muutokselle.

Viikko sitten lähdin raskaan päivän jälkeen lenkille, kiipesin ison kiven päälle ja istuin alas. Minulta meni 19 vuotta opetella olemaan yksin ajatusteni kanssa. Rauhassa, yksin ajelehtien. Tajusin, että maailma muuttuu, mutta ainakin hetkellisesti olen löytänyt juttuni. Ja se juttu löytyi uskaltamalla. Tekemällä asioita, joita en ennen halunnut tehdä yksin. Tajusin siellä istuessani, että en olisi uskonut ensimmäisen yleiskokoukseni jälkeen olevani tässä ja nyt. Nuorisovaltuustotoiminta oli kuin olikin juttuni, ja muutti minua ja tarinaani enemmän kuin mikään muu aikaisemmin. Kun uskalsin tehdä jotain yksin, avautui minulle ovia, joista en ollut aikaisemmin edes tietoinen. 

Kesällä harrastukset ja koulu jäävät tauolle. Järjestökenttä hiljenee ja sinulla on toivottavasti enemmän aikaa itsellesi. Kesä 2013, on sinulle aikaa olla ja löytää. Pohtia, mikä on sinun juttusi ja ehkä hieman levätä, olla vaan.

Terveisin,
Riina Kasurinen
Liittohallituksen jäsen
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry.

Ensimmäisen yliopistovuoteni aikana olen monesti kuullut sanottavan, että kannattaa tutustua laajasti eri ihmisiin yliopiston sisällä. Aivan yhtälailla tämä pätee nuorisovaikuttajien keskuudessa. Tulevaisuudessa kuka tahansa saattaa olla työkaverisi, naapurisi tai vaikka elinkumppanisi.  Erityisesti oman alan opiskelijoiden kanssa saatat tulevaisuudessa käydä samoilla koulutuspäivillä tai vaikka pyytää apua omassa työssä kohtaamaasi ongelmaan. 

Verkostoituminen on jokapäiväistä vaikuttajapiireissä. Erilaisissa tilaisuuksissa tulee väistämättä tutustuttua ihmisiin. Nuorisovaltuustot tekevät yhteistyötä ja ajavat samoja asioita, messuilla käydään tutustumassa toisten järjestöjen pisteisiin ja käydään muuten vain tervehtimässä toista, koska kyseessä on tärkeä sidosryhmätoimija. Vaikuttajanuoret ovat myös monesti mukana monessa järjestössä samaan aikaan. Verkostoitumista tapahtuu myös näin järjestöjen välillä.

Meidän liittomme järjestää monia hyviä mahdollisuuksia verkostoitua esimerkiksi koulutustapahtumien yhteydessä, liittokokouksessa ja piiritoiminnassa.  Monet Aktiivipäivien yhteydessä solmitut ystävyyssuhteet kantavat pitkälle. On hämmästyttävää, kuinka läheiseksi voi tuntea ihmisen, joka asuu monen sadan kilometrin päässä.  Silloin myös yhdessä vietetty aika tuntuu monin verroin paremmalta, kun mahdollisuuksia nähdä ei ole tarjolla usein.  Reissatessa ympäri Suomea löytyy yöpaikka lähes joka puolelta maata.

Tutustukaa rohkeasti uusiin ihmisiin. Ette voi koskaan tietää missä kohtaatte tulevaisuudessa.  Aina, kun facebookin etusivulle ilmestyy tieto esimerkiksi jonkun kaverini pääsystä läpi kunnanvaltuustoon, valinnasta lautakuntaan tai puheenjohtajavaalin voitosta olen suunnattoman ylpeä.  Ihmiset, joiden kanssa olen verkostoitunut, ovat päässeet pitkälle. Olen aivan varma, että tulevaisuudessa nämä uutiset tulevat siirtymään aivan uusille tasoille.

Ahkeraa verkostoitumista toivoen,

Sonja Julkunen
Järjestöllisen kehittämisen vastaava
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry.

Tehokas ja toimiva koulutus on yksi edunvalvonnan tärkeimmistä osa-alueista. Koulutuksen avulla voimme kertoa nuorisovaltuutetuille heidän oikeuksistaan ja miten he voivat vaikuttaa omiin asioihinsa. Osallistu ja osallista -hankkeen aikana toteutetun koulutuskiertueen myötä paikalliset koulutukset ovat lähteneet vauhdilla käyntiin. Vaikka koulutuskiertue on ohi, paikallisia koulutuksia voi edelleen tilata nettisivuiltamme löytyvän lomakkeen kautta.

Koulutuskiertueen aikana koulutimme yhteensä yli 70 nuorisovaltuustoa ympäri Suomen. Koulutettavien kuntien nuorisovaltuutetut pääsivät kysymään kouluttajilta kunnallisesta vaikuttamisesta ja yhteiskunnallisesta päätöksenteosta. Koulutuksissa pohdittiin myös nuorisovaltuustojen ongelmatilanteita, ja keskusteltiin päivänpolttavista aiheista. Erilaisista nuorisovaltuustojen toimintamalleista keskusteleminen on erityisen tärkeää, jotta jokainen nuorisovaltuusto voisi luoda juuri omaan kuntaansa ja omiin olosuhteisiinsa mahdollisimman toimivan valtuustomallin.

Tänä vuonna Nuva ry. järjestää yhteensä kolme valtakunnallista koulutustapahtumaa, joista ensimmäinen järjestettiin maaliskuussa Ylöjärvellä. Toinen Aktiivipäivät ABC -tapahtuma järjestetään 30.8.-1.9. Oulussa ja Aktiivipäivät HC 27.9.-29.9. Lahdessa. Maaliskuussa järjestetty Aktiivipäivät ABC onnistui hyvin ja osallistujia oli runsaasti. Edellisistä vuosista poiketen liitto järjestää tänä vuonna kaksi ABC-tapahtumaa, sillä haluamme palvella paremmin myös Pohjois-Suomen nuorisovaltuustoja järjestämällä toisen tapahtumista Oulussa. Ouluun on helppo tulla junalla joka puolelta Suomea. Aktiivipäivät HC -koulutustapahtuma lanseerattiin viime vuonna ja se sai jäsenistöltä hyvän vastaanoton. Tapahtuma on suunnattu pidempään nuorisovaltuustotoiminnassa mukana olleille.

Maaliskuussa Nuva ry:n puheenjohtaja Santeri Lohi ja liittohallituksen jäsen Tino Svart tekivät matkan pohjoiseen, jonka aikana he järjestivät onnistuneesti Oulun ja Lapin piireille vuosikokoukset. Samalla reissulla piirit saivat koulutusta piirihallitustyöskentelyyn. 

Liiton strategia linjaa, että liitto tulee tulevaisuudessa kehittämään valtakunnallisia koulutustapahtumia, paikallisia koulutuspaketteja ja koulutusten raportointi- ja palautejärjestelmää, joka otettiin ensi kertaa käyttöön koulutuskiertueen aikana. Liitto ottaa mukaan paikallisiin koulutuksiin myös piirijärjestöt. Nämä liiton strategiassa linjatut koulutustavoitteet ovat jo hyvällä mallilla. Paljon on vielä kuitenkin tehtävää.

Kevätterveisin,

Matti Virkkunen
varapuheenjohtaja
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto - Nuva ry.

Syksyllä 2012 alkanut Osallistu ja osallista -hanke on saapumassa maaliin. Ensi viikolla järjestettävä päätösseminaari summaa hankkeen ja pyrkii levittämään viestiä nuorten ja päättäjien välisen dialogin merkityksestä. 

Syrjäytymiseen ja sen ehkäisyyn pureutunut hanke on ollut erittäin ajankohtainen, sillä viime vuosien keskustelu on kulminoitunut hyvinkin pitkälti nuorten syrjäytymiskierteen katkaisuun. Jopa presidentti lunasti vaalilupauksensa ja laittoi pystyyn työryhmän pohtimaan syrjäytymisen ehkäisyä. Valitettavasti työryhmässä ei kuitenkaan istunut yhtä ainutta syrjäytynyttä, ainoastaan asiaan perehtyneitä asiantuntijoita.

Osallistamisessa on kyse siitä, että suunvuoron saavat ne joita asiat oikeasti koskettavat. Syrjäytymiskeskustelussa se tarkoittaa sitä, että syrjäytyneet kertovat ajatuksiaan ja kokemuksiaan omasta ahdingostaan. Nuva ry. halusi myös toimia puheidensa mukaisesti ja palkkasi kaksi “päämäärätöntä vetelehtijää”, jotka olivat tipahtaneet yhteiskunnan oravanpyörästä, hankkeen kampanjatyöntekijöiksi. Tämä on sitä konkretiaa, jota syrjäytymiskeskustelu aidosti tarvitsee.

Osallistuminen ja osallistaminen kulkevat käsi kädessä. Jos nuoret eivät saa mahdollisuuksia osallistua, todennäköisyys osallistumiselle ja omaehtoiselle aktiivisuudelle on marginaalinen. Ilman todellisia vaikuttamisen ja kuulemisen paikkoja nuorten kiinnittyminen osaksi yhteiskuntaa on vaikeaa ja sen eteen joudutaan myöhemmin tekemään paljon enemmän töitä.

Nuorten vaikuttamisen ja kuulemisen tärkeydestä kertovat maamme hallituksen toimet. Kuntauudistus, lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma sekä nuorisotakuu ovat kaikki toimenpiteitä, joissa korostetaan nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Hyvät käytänteet on saatava puheen tasolta käytännön tasolle. Nuorisovaltuustot tulee vakinaistaa jokaiseen kuntaan lainsäädännön turvin, kaikkiin peruskouluihin tulee saada oppilaskunnat ja nuorille on oikeasti annettava valtaa vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoprosessiin.

Kun mahdollisuuksia on, niihin voi tarttua. Jos niitä taas ei ole, niin ei edes kannata uhrata ajatustakaan sille, miksi nuoret eivät ole kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista.

Ps. Muistathan vielä ilmoittautua Osallistu ja osallista -hankkeen päätösseminaariin Tennispalatsiin 18.4.2013 klo 12–15 tästä linkistä. Lämpimästi tervetuloa!

Santeri Lohi
Puheenjohtaja
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto - Nuva ry.

Äidinkielen ylioppilaskokeessa kysyttiin tänä keväänä: ”Tutkimus (2012) väittää, että nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen tavat ovat muuttuneet aiempaa radikaaleimmiksi. Yhtenä mahdollisena syynä tutkimusryhmä pitää sitä, että nuoret eivät ole päässeet vaikuttamaan koulussa. Ota kantaa näkemykseen.” Tutkimus väittää, että nuorten tavat osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassamme ovat muuttuneet radikaalimpaan suuntaan. Mielestäni mitään suuremman luokan radikalisoitumista ei ole havaittavissa.

Onko nuorten radikalisoituminen halua vaikuttaa yhteiskunnallisesti vai mitä se on? Suomessa meillä on monessa kunnassa hyvin toimivat nuorisovaltuustot, joissa nuoret pääsevät vaikuttamaan aktiivisesti kuntansa asioihin. Nuoret ovat myös usein innokkaasti mukana koulujen oppilaskuntien hallituksissa ja muissa järjestöissä. Nuoret lähtevät ajamaan barrikaadeille esimerkiksi oman koulunsa säilyttämistä. Onko tämä kaikki nuorten radikalisoitumista parhaimmillaan? Mielestäni nuorten lisääntyvä halua vaikuttaa on radikalisoitumista.

Julkisuudessa tuodaan esille ainoastaan esille huonoja esimerkkejä nuorten radikalisoitumisesta, pahimmillaan se voi olla jopa väkivaltaa tai rasismia. Hyvät uutiset nuorten radikalisoitumisesta jäävät huonojen uutisten varjoon. Yksikin huono uutinen jonkin järjestön nuoren ylilyönnistä saattaa leimata kaikki kyseisen järjestön nuoret.

Nuoret haluavat radikalisoitua eli vaikuttaa asioihinsa terveellä tavalla. Aina mukaan sattuu muutama neropatti, jotka saattavat saada julkisuutta tempauksillaan. Suomessa ei mielestäni tarvitse pelätä väkivaltaista radikaalisoitumista, mutta uhkana saattaa olla nuorten kasvava halukkuus muuttaa yhteiskuntaansa.

Matti Virkkunen
varapuheenjohtaja
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto - Nuva ry.

Liittomme strategiassa hallinnon tavoitteita ovat läpinäkyvyys ja tehokkuus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että liiton jäsenten tulisi helposti saada tietoonsa mitä liitossa tapahtuu. Hallinnon läpinäkyvyyttä edesauttaa hyvä viestintä niin liiton sisällä kuin ulkopuolellakin. Kaikkien toiminnan avainhenkilöiden tulee olla perillä samoista asioita, jottei väärinkäsityksiä pääse syntymään. Näin vältytään kiusallisilta tilanteilta, jossa eri tahot jakavat keskenään ristiriitaista tietoa. Aina on kuitenkin niitäkin asioita, joiden päätyminen yleiseen tietoon voisi olla vahingollista tai vaikuttaa toimintaan negatiivisesti.

Hallinnon tulisi välttää turhia, asioiden hoitoa vaikeuttavia byrokratisia kiemuroita. Yksinkertaisuus helpottaa myös asioiden ymmärtämistä ja suuremmalla osalla liiton jäsenistä on mahdollisuus pysyä toiminnassa ajanhermoilla. Vaikka hallinnon kulut ovat monesti vain murto-osa koko vuoden budjetista, ylimääräiset hallinnon kustannukset on syytä minimoida.

Strategiassa lukee myös, että liittohallituksen toiminta on pyrittävä tuomaan lähemmäs paikallistasoa. Alkuvuoden ajan pyörinyt koulutuskiertue on luonut tähän ihanteelliset puitteet. Tätä tekstiä kirjoittaessani istun yöjunassa oltuani päivän kouluttamassa nuoria Torniossa, jonne matkustaminen muuten voisi olla haasteellista. Koulutuskiertue antaa mahdollisuuden kertoa liitosta ja erityisesti siitä mitä itse tekee. Myös meille on tärkeää saada tietoomme, mitä nuorisovaltuustoille ympäri Suomen kuuluu. Nuorisovaltuutettujen kanssa keskustelu on todella idearikasta ja antaa meillekin uusia näkökulmia toimintaamme.

Koen tärkeäksi, että syksyllä liittokokouksessa liittohallituksen valinneet saavat tietää millaisiin haasteisiin liittohallitus aikoo tänä vuonna tarttua. Toivon myös, että jokainen liiton jäsen uskaltaa lähestyä liittohallitusta, jos jotain kysyttävää ilmenee. Emme halua profiloitua hallitukseksi, joka vain ”tekee jotain”, mistä kenelläkään ulkopuolisella ei ole harmaintakaan aavistusta. Liiton vallankäyttäjien avoimuus on avaintekijänä läpinäkyvää hallintoa kehitettäessä. Tulkaa siis rohkeasti nykäisemään hihasta!

Sonja Julkunen 
Liittohallitukse jäsen
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto - Nuva ry. 

Aloitin nuorisovaltuustotoiminnan Pietarsaaren nuorisovaltuustossa vuonna 2008, jolloin tulin ensimmäistä kertaa valituksi nuorisovaltuustoon. Tuolloin lähdin toimintaan mukaan ”läpällä”, enkä tiennyt minne pääni olin pistänyt.

Aluksi nuorisovaltuustotoiminta oli minulle pelkkä harrastus, jossa käytiin kokoustamassa noin kerran kuukaudessa. Eipä se minua juurikaan kiinnostanut. Osallistuessani Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry:n ensimmäiseen tapahtumaan, kiinnostus nuorisovaltuustotoimintaan sai ensimmäisen sykäyksen. Oli mahtavaa tuolloin nähdä, kuinka liiton jäsenet olivat verkostoituneet keskenään ja jakoivat ajatuksiaan niin nuorisovaltuustotoiminnasta
kuin muutenkin elämästä.

Loppujen lopuksi kun mietin, niin tämä porukka ihmisiä on ollut se, joka minut ohjasi syvemmälle
nuorisopolitiikkaan. Oli mukava käydä liiton tapahtumissa oppimassa uutta ja tapaamassa vanhoja
tuttuja sekä verkostoitua uusien ihmisten kanssa. Tämä liitto on antanut minulle todella paljon, olen
oppinut asioita joita ilman tätä liittoa en luultavasti olisi oppinut. Ilman Suomen
Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry:tä en luultavasti olisi koskaan kiinnostunut näin palavasti
nuorisopolitiikasta sekä nuorten asioiden ajamisesta.

Olen toiminut tässä järjestössä monella eri tasolla. Toimin kaksi kautta Suomen Nuorisovaltuustojen
Edustajistossa Pietarsaaren edustajana, tämän lisäksi olen ollut piiritoiminnassa mukana vuodesta
2010. Nyt toimin puheenjohtaja Hämeen piirissä.

Hämeen piirin puheenjohtaja olen tavannut paljon uusia ihmisiä, sillä olen halunnut luoda piirin
sidosryhmätoiminnan kokonaan uusiksi. Olen tämän toimikauden aikana käynyt keskusteluja niin
poliitikoiden kuin poliittisten nuorisojärjestöjen kanssa. Tämä aika on ollut erittän antoisaa, enkä
vaihtaisi tätä pois mistään hinnasta. On hienoa, kun saan omalla toiminnallani olla mukana
vaikuttamassa alueelliseen nuorisopolitiikkaan!

Miksi teen tätä? Uskon todella että omalla aktiivisella otteella voimme muuttaa tätä yhteiskuntaa
pala palalta nuoria kannustavaan yhteiskuntaan. Yhteiskunta koostuu henkilöistä, monesti tuntuu
kuitenkin politikoiden unohtavan, että nuoret ovat myöskin tätä yhteiskuntaa. En halua yleistää tätä
kaikkiin politikkoihin tai kuntiin, sillä on olemassa erittäin nuorisovaltuustomyönteisiä kuntia, joissa
nuoret pääsevät oikeasti mukaan päätöksentekoon ja näin ollen muovaamaan omaa
elinympäristöänsä.

Otetaan me nuorina tilaa haltuun, vaikka päättäjiltä ei välttämättä heti vihreää valoa näytetäkkään.
On kuitenkin ilmiselvää, että asiat eivät tapahtu itsestään, ja uskonkin että aktiivisesti rumpuja
paukuttamalla voidaan saada asioihin muutosta. Kun päättäjille pystytään osoittamaan nuorten aito
kiinnostus ja into vaikuttamiseen, uskon, että päättäjät pikkuhiljaa alkavat antamaan myöskin tilaa
nuorisovaltuutetuille. Jatketaan jo aloitettua työtä, ja nostetaan nuorisovaltuustotoiminta laajempaan
tietoisuuteen, mitä se tällä hetkellä on!

Tino Svart
liittohallituksen jäsen
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto - Nuva ry.

Koulu. Jokaiselle meistä suomalaisista sana tuo erilaisia asioita mieleen. Kouluun olennaisesti liittyy koulutus, ja Suomessa olemme siinä hyvässä asemassa, että kaikille on turvattu peruskoulu. Mutta mitä peruskoulun jälkeen? Tosiasiahan on, että nyky-Suomessa elämässä on erittäin vaikea selvitä pelkällä peruskoulutuksella.

Oppisopimuskoulutus on perinteisempien lukion ja ammattikoulun rinnalla laadukas kouluttautumistapa. Vaikka koulussa ei fyysisesti istutakaan niin paljon, työssä oppimisesta on palkintona ammatti. Oppisopimuskoulutus on tutkimusten mukaan nuorten silmissä myös erittäin houkutteleva vaihtoehto. Nyt siitä ollaan kuitenkin karsimassa miljoonilla, mikä tarkoittaa automaattisesti oppisopimuspaikkojen vähenemistä. Oppisopimuskoulutuksen tila on vain eräs esimerkki siitä, minkä takia Suomen nuorista, heidän koulutuksestaan ja työllistymisestään kannattaa olla huolissaan. 

Nuorisotakuu toteutuu tänä vuonna, ja sen tarkoitus on taata jokaiselle työttömäksi joutuneelle nuorelle työ-, harjoittelu-, opiskelu- tai muu sellainen paikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Onko tässä pelastus nuorille, takaako tämä kaikille nuorille varmasti tarvittavan koulutuksen elämästä selviämiseen?

Minulla on korkeat odotukset tätä uudistusta kohtaan. Suomessa ei yksinkertaisesti ole varaa tuhlata hyvää tulevaa työvoimaa estämällä nuoria saamasta tarpeellista ja laadukasta koulutusta. Tässä taloudellisessa tilanteessa, ja varsinkin tulevina vuosina ja vuosikymmeninä, nuorten koulutus on asia, josta emme voi tässä maassa säästää. Siksi olen tyytyväinen, että nuorisotakuu on tätä päivää. Aika ja kokemus näyttävät, onko tämä uudistus toimiva. 

Iida Piensoho
liittohallituksen jäsen
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto - Nuva ry.

Jk. Teksin kirjoittamisen jälkeen opetus- ja kultturiministeriö tiedotti nuorten oppisopimuskoulutuksen kulukorvauksen nostamisesta. 

Nuorisovaltuustomalli on paras ja tehokkain tapa toteuttaa nuorten kuulemista kunnissa. Vaikka nuorten vaikuttajaryhmät eivät ole ainoita väyliä vaikuttaa, edustuksellisina nuorten vaikutus- ja osallisuuskanavina ne ovat vailla kaltaistaan. Toimiva nuorisovaltuusto kehittää jatkuvasti toimintaansa ja ottaa aktiivisen roolin nuorten äänen esiintuojana kunnassa. Hyvän nuorisovaltuuston perusperiaatteisiin kuuluu myös avoimuus ja se, että työtä ja vastuuta jaetaan tasaisesti kaikille nuorisovaltuutetuille.

Vaikka yhtä toimivaa tapaa nuorisovaltuuston toiminnan järjestämisestä onkin nuorten vaikuttajaryhmien erilaisten toimintamallien kirjon takia hankala löytää, on hahmoteltavissa muutamia hyviksi havaittuja ja toimivia käytäntöjä. Tärkeimpänä, kaiken tekemisen lähtökohtana, on aina nuorten oma halu vaikuttaa kunnan asioihin ja päätöksentekoon. Kun nuoret haluavat osallistua kunnan tekemien päätöksien valmisteluun ja saada äänensä kuuluviin, on ensimmäinen ovi kohti hyvää nuorisovaltuustoa jo avattu. Esimerkiksi Tuusulassa nuorisovaltuusto on äänekäs nuorten edunvalvoja puolustettuaan muun muassa paikallisen nuorisotilan säilyttämistä.

Sen lisäksi, että halutaan vaikuttaa, on nuorten ja kunnan välinen luottamus välttämätöntä. Nuorten osallisuus kunnassa ei saa jäädä nimelliseksi leikkikerhoksi, vaan tarvitaan vastuunottoa ja vastuunkantoa. Kunnan kannustava ja avoin asenne sekä toimiva yhteistyö nuorisovaltuuston on tärkeää. Vantaalla ollaan päästy ihanteelliseen tilanteeseen, kun nuorisovaltuustosta on tullut vakavasti otettava nuorten asioiden asiantuntija. Kaupungissa ymmärretään, että nuorisovaltuuston tehtävä ei ole vain kommentoida nuorisotilojen seinien väriä, vaan laaja-alaisesti kaikkia kunnan palvelutasoja. Läsnäolo-oikeudellaan eri lautakunnissa ja kaupunginvaltuustossa nuorisovaltuusto on päässyt vaikuttamaan moniin asioihin aina kaupungin budjetista nuorten omaan terveysasemaan.

Nuorisovaltuutetuille on annettava vaikuttamiseen oikeat eväät. Ryhmäyttäminen, kouluttaminen ja kunnan byrokratiaan perehdyttäminen takavaat loppupeleissä sen, toimiiko nuorten kuuleminen kunnassa nuorisolain mukaisesti vai ei. Kun nuorisovaltuusto puhaltaa intohimolla yhteen hiileen, syntyy myös tuloksia. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry. on ottanut tavoitteekseen, että jokaisella nuorten vaikuttajaryhmällä on vahva pohja ja hyvät edellytykset vaikuttamiseen. Maaliskuun loppuun asti käynnissä oleva maksuton koulutuskiertue sekä Ylöjärvellä 22.-24.3. ja Oulussa 23.-25.8. järjestettävät Aktiivipäivät ABC –tapahtumat mahdollistavat sen, että mahdollisimman moni nuori vaikuttaja pääsee kouluttautumaan paikallisen edunvalvonnan kiemuroihin.

Fakta on se, että kaikilla nuorten vaikuttajaryhmillä on opittavaa toisiltaan. Hyvä nuorisovaltuusto on eri paikoissa tehty eri aineksista. Näitä aineksia pyrimme vuonna 2013 kartoittamaan. Sydämenasiani on, että paikallinen edunvalvonta on tulevaisuuden kunnissa arkipäivää, ei epäselvä ja harvoin käytetty voimavara.

Riina Kasurinen
liittohallituksen jäsen
Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto - Nuva ry.