Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto kehittää maakunnallisia nuorisovaltuustoja - Mitä kuuluu MaNu-hankkeelle?

Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton keväällä 2017 käynnistynyt Maakunnallisten nuorisovaltuustojen perustamis- ja kehittämishanke on lähtenyt yhdessä nuorisovaltuutettujen, maakuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa aktiivisesti perustamaan ja kehittämään Suomeen maakunnallisia nuorisovaltuustoja Sipilän hallituksen maakuntalakiesityksen pohjalta. Suomeen on tulossa lakisääteinen ylikunnallinen nuorten vaikuttamiskanava, ja tässä on loistava mahdollisuus nuorille päästä aidosti osallistumaan ja vaikuttamaan maakunnallisesti!

Lue lisää...

Seanin ja Matildan kesätyökokemukset Nuva Ry:llä

Haimme molemmat kesätyöpaikkaa Nuva Ry:lta huhtikuun paikkeilla ilmoituksen nähtyämme. Innostuimme heti paikasta, koska olemme kumpikin aktiivisia sekä järjestötoiminnassa että nuorisovaltuustoissa. Sean toimii Järvenpään nuorisovaltuustossa lautakuntaedustajana ja rivijäsenenä ja Matilda on Vantaan nuorisovaltuuston sihteeri sekä myöskin lautaluntaedustaja. Hakemuksen täyttämisen jälkeen kävimme työhaastatteluissa, jonka jälkeen saimme tietää saaneemme paikat.

Aloitimme elämämme ensimmäisen kesätyön kesäkuun 11. päivä maanantaina. Työpäivä alkoi työhön perehdyttämisellä sekä työpaikkaan tutustumisella ja iltapäivällä aloimme tekemään erilaisia toimistotöitä. Seuraavan viikon aikana ehdimmekin tekemään erilaisia tehtäviä laidasta laitaan aina tiedonhankinnasta maksutositteiden kirjaamiseen, erilaisen materiaalin tulostamiseen ja toimiston siivoamiseen. Ensimmäinen viikko huipentui perjantaina 15.6. Nuva Ry:n Huipputapaamiseen, jossa pääsimme toimimaan sihteereinä muutamassa työryhmässä sekä auttamaan yleisissä järjestelyissä. Huippiksessa oli mahtavaa, ja oli hienoa päästä tutustumaan nuvalaisiin ympäri Suomea.

Työpäivät toimistolla Punavuoressa ovat olleet pääosin klo 9-14:30, eli ihan sopivan pituisia. Päiviin on mahtunut paljon erilaisia tehtäviä, ja yksikään päivä ei todellakaan ole ollut samanlainen.

Kesätyöjakso Nuva ry:n toimistolla on ollut mielenkiintoinen. Se on antanut hyviä eväitä ja kokemusta tulevaan työelämään, ja se on innostanut jatkamaan yhä tarmokkaammin työtä nuorten osallisuuden puolesta nuorisovaltuustossa ja järjestökentällä.

IMG_20180613_125043.jpg
IMG_20180613_125123.jpg

Puheenjohtajan puhe Huipputapaamisessa 15.6.2018

Hyvät nuorisovaltuutetut ja muut kuulijat,

Suomalaisessa politiikassa ja nuorisopolitiikassa tapahtuu nyt paljon. Tulevan vuoden aikana tullaan tekemään lukuisia päätöksiä, jotka muovaavat sitä tulevaisuutta jossa me nykynuoret tulemme elämään.  Niin sote- ja maakuntauudistus, oppivelvollisuusiästä käytävä keskustelu, kansallinen lapsistrategia kuin EU:n budjettineuvottelut raamittavat meidän nuoruuttamme ja aikuisuuttamme. Puhumattakaan niistä lukuisista arkipäivän päätöksistä – säästöistä tai panostuksista – joita kunnissamme tehdään. Suomalaiset lapset ja nuoret ovat monella tavalla nyt päivänpolitiikkamme polttopisteessä.

Tuleva vuosikymmen puolestaan on täynnä kohtalonkysymyksiä sekä Suomen että maailman nuorisolle: haemmeko ratkaisuja aikamme ekokatastrofeihin, olemmeko valmiita uudistamaan demokratiaamme 2010-luvulle, millaisilla kansainvälisillä rakenteilla voimme torjua päätään nostavaa voimapolitiikkaa ja miten globaali vastuunjako eko- ja talouskatastrofeista sekä pakolaisuudesta voidaan järjestää. Nämä ovat kaikki kysymyksiä, joihin ratkaisun löytäminen on avainasemassa meidän nykynuorten hyvän aikuisuuden ja elämän takaamisessa. Pelissä on paljon.

Keskustelu, debatointi, erilaiset ratkaisut ja ideologiat kuuluvat politiikkaan, niinpä ne kuuluvat myös nuoriin liittyvistä asioista päättämiseen. Olipa kyse sitten varhaiskasvatuksen hoitajamitoituksesta, äänestysikärajasta tai varusmiesten kotoutumisrahasta, on keskustelu täynnä erilaisia vaihtoehtoja ja vahvojakin mielipiteitä. Tuntuu kuitenkin, ettemme me nuoret itse ole äänessä näissä keskusteluissa. Puhumattakaan tulevaisuuden kohtalonkysymysten määrittämisestä tai ratkaisusta. Kestävää tulevaisuutta ja parempaa yhteiskuntaa ei kuitenkaan voida rakentaa ilman kaikkien sen jäsenten panosten huomioimista sekä puheenvuoron antamista niille, joita asiat koskettavat – ja etenkin heille, joille sen ottaminen on muita vaikeampaa.

Tämän takia haluan kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä tämän Nuorten Vaikuttajien Huipputapaamisen järjestämisestä yhteistyössä liittomme kanssa. Nuorilla vaikuttajilla on liian harvoin aitoja mahdollisuuksia osallistua valtakunnan tason ajankohtaiseen keskusteluun ja vieläpä tulla aidosti kuulluksi. Siksi me olemme tänään kokoontuneet tänne edustamaan kolmasosaa Suomen kunnista ja tuomaan nuorten äänen meitä koskevaan keskusteluun. Koska kuntapäättäjien ja lainsäätäjien kohtaamat kysymykset eivät ole helppoja, niin helppoja eivät ole myöskään meidän tämän päivän teemamme. Sen sijaan ne ovat mitä ajankohtaisimpia kysymyksiä suomalaisen nuorisopolitiikan kentältä. Olemme halunneet tarjota teille yhteiskunnallisia haasteita, joiden ratkaisuilla ja kommenteilla on aitoa tilausta asioiden valmistelijoiden ja päättäjien työpöydillä. Käyttäkää tilaisuus tänään siis tarkasti hyödyksenne!

Hyvät kuulijat,

Elämme juuri itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa viettäneessä Suomessa. Valtiossa, joka on monella tapaa maailman kärkiluokkaa ja joka on kyennyt kivikkoisenkin historiansa aikana rakentamaan edistyksellisen yhteiskunnan: hyvinvointivaltion, vahvan kansanvallan ja oikeusvaltion. Viime vuoden juhlapuheet rakensivat kuvaa kansakunnasta, joka on rakentunut jokaisen sen jäsenen panoksella kaikkien kansalaisten hyväksi. Suomi on lähempänä amerikkalaista unelmaa, sitä että kenestä tahansa voi tulla mitä vain, kuin suurkaupunkien esikaupunkialueiden republikaaniäänestäjät voisivat koskaan kuvitella.

Kuitenkin kun katsomme viimeisen vuosikymmenen yhteiskunnallista kehitystä, voimme aiempaa perustellummin kysyä, ovatko nämä puheet niitä kuuluisia korulauseita turhantärkeiden kauluspaitapoikien suusta vai aitoa kuvausta yhteiskunnastamme. Tasan kymmenen vuotta sitten käynnistynyt finanssikriisi sysäsi liikkeelle hyvinvointivaltion rytmihäiriön: amerikkalaista – tai suomalaista – unelmaa tuli rahoittaa joko velalla tai palveluita tuli leikata ja karsia. Sanat Lehman Brothers ovat kenties vaikuttaneet useamman nuoren elämään kuin sanat “mahdollisuuksien tasa-arvo”.

Kun sekä valtio että kunnat joutuivat kiristämään talouttaan, olemme me nuoret monissa kohdin olleet maksajan roolissa. Olemme jättäneet monta tärkeää tulevaisuusinvestointia tekemättä, kun olemme karsineet lasten, nuorten ja perheiden palveluita. On syntynyt niin sanottu hukattu vuosikymmen, suuri joukko nuoria, jotka ovat joutuneet elämään koko nuoruutensa tiukkenevan julkisen talouden aikakaudella. Kun terveydenhoitajan luokse on pitänyt jonottaa liian kauan, opiskelupaikkaa on lipunut ohitse tehostamistoimien vuoksi ja työpaikkaa ei ole saanut YTeiden keskellä, on monen nuoren tulevaisuuskuva synkistynyt. Kenestä tahansa ei välttämättä ole voinutkaan tulla mitä tahansa.

Sama ilmapiiri on ollut vallitseva Suomessa monta kertaa aiemminkin: kun 90-luvun talouskurimus johti konkurssiaaltoon ja muutti arkielämän jokaista osa-aluetta, kun 60- ja 70-luvuilla on täytynyt paeta maalta täysin uuteen elämäntapaan ja työhön kaupunkiin, kun satakuntalainen maanviljelijä on kutsuttu valtaamaan takaisin Aunuksen Karjalaa ja kun sisällissodan jälkeen yli 80 000 suomalaista virui vankileireillä. Kenestä tahansa ei voinutkaan tulla mitä tahansa.

Sata vuotta sitten suomalaisen nuoren kokemus yhteiskunnasta oli varsin erilainen kuin tämän päivän nuorten. Se oli joko syvää katkeruutta, pettymystä ja jopa nöyryytystä tai voiton huumaa, mielivaltaa ja kostonhalua. Nuori kansakunta oli monessa mielessä vedenjakajalla: edessä oli ikuinen vihanpito ja epävarmuus tai kansallinen eheytys ja yhteinen tulevaisuus. Tällöin tehtiin yksi suomalaisuuden suuri havainto: yhteinen menestyminen auttaa myös yksilöä pärjäämään. Kaikilla tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet rakentaa omaa parastaan ja yhteistä hyvää: että kenestä tahansa voisi tulla mitä tahansa.

Sadan vuoden takaisesta yhteiskunnan absoluuttisesta kahtiajaosta voi olla kornia puhua näin nykynuoren suulla. Kyseessä on kuitenkin yhteiskunnallinen murroshetki, josta meidän nuorten vaikuttajien on yhä otettava opiksi. Toiset näkevät nykypäivässä enteitä aiemman kaltaisesta kahtiajaosta ja agitaatiosta ja toiset haikailevat kansallisen eheytyksen ihanteen perään. Olipa kummin päin tahansa, on sadan vuoden takainen sisällissota esimerkki meille toimimattomasta politiikasta ja yhteiskunnasta. Kun jokainen tavoittelee vain omaa parastaan, vastakkaisten mielipiteiden käsittelylle ei ole varaventtiilejä ja demokratia ei toimi tai sitä ei arvosteta, syttyy epäoikeudenmukaisuuden kokemus väkivaltaiseen liekkiin.

On muistettava demokratian takaaman yhteiskuntarauhan olevan kaiken valtiollisen toiminnan ja politiikan perusta. Demokratian vahvuus syntyy yhdistyneen kansan ollessa enemmän kuin vain yksittäisten kansalaistensa summa. Ketään ei voida jättää yhteiskunnallisen osallistumisen ulkopuolelle: punaista, valkoista, nuorta tai vanhaa. Tätä sisällissodan opetusta meidän on tehtävä todeksi joka päivä: siksi me olemme mukana nuorisovaltuustoissa ja tuomassa ajatuksemme ja panoksemme yhteiseen päätöksentekoon. On meidän nuorten tehtävä, ettei toisen kansalaisen ihmisarvoa kyseenalaisteta ja politiikka joudu sellaisiin umpikujiin, joista ei ole ulospääsyä.

Hyvät nuorisovaltuutetut,

Nuorista ja politiikasta pitää puhua. Taloudellisen epävarmuuden ja finanssikriisin pilvet alkavat pian siirtyä nuorten tulevaisuuskuvien yltä ja tulevaisuus alkaa jälleen näyttää aurinkoisemmalta. Juuri nyt on aika puhua yhteiskunnan uudistamisesta ja tulevaisuuteen tähtäävien sosiaalisten investointien tarpeellisuudesta. Suomi on saatava kestävän kasvun uralle, ja se edellyttää uusia panostuksia nuoriin ja nuorisopolitiikkaan.

Tuskin kukaan meistä osaa kuvitella, mitä nuoret joutuivat sata vuotta sitten kokemaan. Nuoria paitsi kaatui taisteluissa, kuului myös voittajiin ja häviäjiin. Vankileireillä pelättiin tautien, nälän ja mielivallan puolesta, kun taas voittajaosapuoli pelkäsi kostoa ja jatkuvaa epävarmuutta. Yhteistä Suomea ja tulevaisuutta ei näyttänyt olevan. Kuitenkin syntyi pienen kansan vakaa tahto paremmasta huomisesta. Toimeen tarttuminen tuotti tulosta: jo kesällä 1918 säädettiin torpparilaki, vuonna 1921 yleinen oppivelvollisuus ja vuonna 1932 kansaneläkelaki. Alkoi kansallinen eheytyminen: kasvu kohti yhteiskuntaa, jossa ei ole vain häviäjiä tai voittajia. Kohti yhteiskuntaa, jossa kaikki voivat kokea olevansa osallisia.

Tämä kansallisen eheytymisen henki on keskeinen osa suomalaista demokratiaa ja politiikkaa. Politiikan tehtävä on rakentaa yhteistä tulevaisuutta, luoda uskoa paremmasta huomisesta ja antaa tänään jokaiselle kansalaiselle keinoja muokata yhteistä huomista. Ei ole politiikkaa ilman ratkaisuja, eikä ratkaisuja ilman politiikkaa. Kohdatessamme tänään ja tulevaisuudessa monimutkaisia yhteiskunnallisia ongelmia tarvitsemme polttavasti erilaisia ratkaisuja. Tässä meillä nuorilla on oma vastuunkantajan rooli: osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja rohkeasti tehdä avauksia sekä esityksiä - etenkin silloin, kun emme välttämättä koe olevamme kutsuttuja keskustelemaan.

Toisaalta harva hyvä ajatus syntyy tyhjiössä ja yhden ihmisen toimesta. Niin sadan vuoden takaiset tapahtumat kuin sitä seurannut kehityskulku, jossa vältettiin sekä Lapuan liikkeen että kommunistien valtauhittelut, alleviivaavat yhteisen keskustelun ja päätöksenteon tärkeyttä ratkaisuja keksittäessä. Kansanvalta on juurtunut syvälle meihin suomalaisiin ja tästä voimavarasta meidän on syytä ponnistaa eteenpäin. On meidän nykynuorten tehtävä modernisoida ja kehittää kansanvallan rakenteita, kuten kuntiamme, ei luopua niistä. Yhteisen keskustelun areenoita tarvitaan nyt enemmän kuin kenties koskaan viimeisen sadan vuoden aikana. Ei ole politiikkaa ilman ratkaisuja, eikä ratkaisuja ilman politiikkaa.

On ensiarvoisen hienoa saada olla järjestämässä tätä Huipputapaamista - olla tuottamassa uusia avauksia ajankohtaisiin nuorisopoliittisiin teemoihin. Nuorten harrastamisen esteiden purkaminen ja tulevaisuuden sivistyskunnan luominen ovat konkreettisia nuorten arkeen vaikuttavia poliittisia teemoja. Juuri harrastustoiminta, nuorten kohtaaminen ja aina vain parempien elinolosuhteiden turvaaminen jokaisessa Suomen kunnassa ovat niitä tekoja, joita aikamme tarvitsee. Jokainen nuori tarvitsee tulla huomatuksi ja osalliseksi, niin harrastustoiminnassa kuin kunnan toiminnassa. Jotta kenestä tahansa voisi kasvaa mitä tahansa.

Nuorille hyvää tulevaisuuden Suomea tulee alkaa rakentamaan tänään ja meillä nuorisovaltuutetuilla on kunnia olla eturintamassa tässä rakennustyössä. Kannetaan tätä roolia kunnialla ja maltilla: on meidän tehtävämme visioida, miten saamme jokaisen nuoren osallistumaan ja vaikuttamaan yhteiseen päätöksentekoon. Olemme nuvalaisina paljon vartijoita: yhtäältä vaikuttamassa kaikkien nuorten puolesta ja toisaalta pitämässä huolta, että kaikkien nuorten ääni kuuluu yhteiskunnassa.

Hyvä kuulijat,

Toivotan teille vaikuttavaa päivää tärkeiden yhteisten asioiden ääressä. Olkaa rohkeita visioimaan parempaa yhteiskuntaa ja ottamaan vastuuta sen rakentamisesta! Käyttäkää tämän Huipputapaamisen tarjoamat mahdollisuudet hyväksi! Kiitos!

 

Kimi Uosukainen,
Puheenjohtaja
Suomen nuorisovaltuustojen liitto ry.

Menoa, meininkiä ja kovatasoista koulutusta kevään Aktiivipäivillä

Tämän kevään Aktiivipäivät pidettiin menneenä viikonloppuna 16.-18.3. Ylivieskassa. Menoa ja meininkiä riitti varmasti jokaiselle, ja sitäkin enemmän kovatasoista koulutusta!

Tapahtuman teemana oli vaalit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen, josta irtosi monipuolista koulutusta niin ABC- kuin HC-tasoisille osallistujille. Viikonloppua tähdittivät vierailevat puhujat Juha Pylväs, Antti Kurvinen ja Kirsi-Marja Stewart.

Pylväs toi tapahtuman osallistujille terveiset Ylivieskan kaupungilta ja muistutti jokaista siitä, etteiväy vaikutuspolut mene kuten oppikirjassa. Jokainen meistä käy erilaisen polkunsa läpi, eikä kenenkään polku ole samanlainen kuin toisella.

Kurvinen piti puheenvuoron omasta vaikuttajapolustaan, ja siitä kuinka paljon Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto on siihen vaikuttanut. Samalla hän rohkaisi jokaista etenemään vaikuttajauralla ja hyödyntämään liitosta saatuja oppeja.

Stewart puolestaan kertoi HC-osallistujille nuorten ja lasten osallisuudesta ja osallisuuden valvonnasta.

Puhujien lisäksi toimintaa riitti niin liiton kuin Ylivieskan nuorisovaltuuston järjestämänä. Kaiken kaikkiaan onnistuneena viikonloppuna julkaistiin myös Nuvalaisen käsikirja jokaisen nuorisovaltuutetun elämää ja toimintaa helpottamaan.

Seuraavan kerran koko #nuvaperhe kokoontuu ensi syksynä Hämeenlinnaan syksyn Aktiivipäiville!

Katso kuvia toiminnasta alta, liiton Facebookista ja Instagramista!

  – Petja Kopperoinen, liittohallituksen koulutusvastaava

 

Piiritoimijat tapasivat nuvaperheen kesken ja kouluttautuivat Helsingissä

Piirihallitusten jäsenet kouluttautuivat, tapasivat toisiaan ja viettivät aikaa nuvaperheen kesken Helsingissä 3.–4.2.2018. Koulutuksen yhteydessä julkaistiin Piiritoimijan käsikirja, joka on uuden uutukainen työkalu ja tietopankki kaikille piiritoimijoille. Käsikirja julkaistaan piakkoin myös verkossa sähköisenä versiona.

Lue lisää...