Koskettavatko maakunnat nuoria?

Maanantaina starttaa SuomiAreena, joka täyttää Porin yhteiskunnallisista keskusteluista neljän päivän ajaksi. Porissa esillä ovat myös nuoret. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto, Porin Nuorisovaltuusto ja Lounais-Suomen piiri järjestävät keskustelutilaisuuden Nuoret maakuntia rakentamassa tiistaina 11.7. Teemaan tarttuvat kansanedustajat Mari-Leena Talvitie ja Olli-Poika Parviainen, akatemiatutkija Hanna Wass, valtiovarainministeriön muutosjohtaja Pauli Harju ja liiton puheenjohtaja Kimi Uosukainen.

Miksi tällainen keskustelu tarvitaan, kun maakuntauudistuksen sisältö ja aikataulu tuntuvat elävän joka päivä?

 

Mikä ihmeen osallisuus?

Osallisuus on varmasti monelle tuttu termi, toistuuhan se nykyään jo monasti mediassa ja päättäjien puheissa. Mutta mitä osallisuus oikeastaan on? Nuvan nettisivuilla osallisuus määritellään näin:

Osallisuus on käsitteenä hyvin laaja ja se koostuu monista eri palikoista. Usein se ymmärretään pelkästään vaikuttamisena ja osallistumisena, siis aktiivisena toimintana, mutta osallisuus on myös paljon enemmän: se on mielipiteen kysymistä, mukaan ottamista, yhteisöllisyyttä ja tunnetta siitä, että kuuluu mukaan porukkaan, yhteisöön ja yhteiskuntaan.

Osallisuus on käsitteenä hyvin laaja ja se koostuu monista eri palikoista. Usein se ymmärretään pelkästään vaikuttamisena ja osallistumisena, siis aktiivisena toimintana, mutta osallisuus on myös paljon enemmän: se on mielipiteen kysymistä, mukaan ottamista, yhteisöllisyyttä ja tunnetta siitä, että kuuluu mukaan porukkaan, yhteisöön ja yhteiskuntaan.

Jämsén ja Pyykkönen määrittelevät teoksessaan osallisuuden tarkoittavan vastuun kantamista oman, toisten ja koko yhteiskunnan toimintakyvystä. Osallisuus voidaankin jakaa kolmeen eri toiminta-alueeseen: osallisuus yhteiskunnassa, yhteisössä ja yksilön omassa elämässä. Jaottelulla halutaan osoittaa, että osallisuudesta hyötyvät kaikki. Kokemus kuulluksi tulemisesta vahvistaa yksilöä, ehkäisee syrjäytymistä, tuottaa ja vahvistaa paikallista toimijuutta sekä luo vahvempaa ja demokraattisempaa yhteiskuntaa, jossa yksilöt kokevat että heillä on mahdollisuus osallistua päätöksentekoon.

Monissa kunnissa osallisuus näkyy jo käytännössä. Osallisuutta ovat muun muassa erilaiset kuulemistilaisuudet, palautteen keruut ja kokemusasiantuntijat. Nämä ovat hienoja keinoja osallistaa asukkaita, mutta osallisuus ei saa rajoittua vain mielipiteiden keräämiseen. Osallisuuteen kuuluu keskeisenä aito mahdollisuus vaikuttaa, muuttaa ympäristöä ja saada valtaa. Siksi liitto pyrkii esimerkiksi parantamaan nuorisovaltuustojen asemaa kunnissa. On tärkeää, että nuorten tekemän lausunnot ja kommentit johtavat kuntatasolla toimiin - silloin osallisuus oikeasti toteutuu.

Monella kunnalla on tässä edelleen opeteltavaa. Moni voikin miettiä, miksi kannattaa edes suunnitella maakunnallisten nuorisovaltuustojen pilotointia, jos kunnallisetkaan nuorisovaltuustot eivät löydy kaikkialta. Jos maakuntauudistuksen yhteydessä halutaan luoda aidosti vaikuttavia kanavia ja toimintamalleja on osallisuutta käsiteltävä ajoissa, jo vaiheessa, jossa luodaan organisaatioita ja rakenteita.

 

Nuorten varhainen osallistuminen on maakunnan etu

Maakuntauudistuksen uutisointia seuraaville sana hallintohimmeli on tuttu. Hallintohimmeliä viljellään sosiaalisessa mediassa ja mielipidepalstoilla, kun halutaan kuvata maakuntauudistuksen monimutkaisuutta. Ja monissa maakunnissa ollaankin vielä vaiheessa, jossa luodaan tulevien maakuntien hallintorakenteita. Jos maakuntauudistus on pisteessä, jossa lait elävät, rakenteita luodaan ja palveluiden sisällöistä ei olla vielä päätetty, niin mihin ketään tässä vaiheessa voidaan osallistaa? Osallistetaan kaikki piirtämään organisaatiokaavioita?

Ei. Valmisteluprosessi antaa mahdollisuuden osallistaa maakuntien asukkaita jo varhaisessa vaiheessa ideoinnista lähtien maakunnan rakentamiseen. Tämä vaatii kykyä nähdä osallisuus laajana, kaikkia hyödyntävänä prosessina sekä halukkuutta rakentaa aidosti vaikuttavia toimintamalleja asukkaille. Tämän saavuttaminen vaatii aikaista aloittamista ja osallisuuden juurruttamista organisaation tukipilareihin. Käytännössä tämä tarkoittaa, että osallisuus otetaan huomioon strategioita ja talous- sekä hallintoasioita käsiteltäessä ja linjauksia laadittaessa.

Maakunnalliset nuorisovaltuustot herättivät keskustelua Nuorten vaikuttajien Huipputapaamisessa toukokuussa. Kuva: Nestori Majoinen

Maakunnalliset nuorisovaltuustot herättivät keskustelua Nuorten vaikuttajien Huipputapaamisessa toukokuussa. Kuva: Nestori Majoinen

Maakunnalliset nuorisovaltuustot ovat tästä hyvä tapausesimerkki. Maakuntauudistus tuo tulleessaan maakunnalliset nuorisovaltuustot. Koska maakuntauudistuksen aikataulu venyy, siirtyvät myös maakunnalliset nuorisovaltuustot. Helposti voisi ajatella, että maakunnalliset nuorisovaltuustot ovat relevantti asia vasta, kun maakuntahallinto on saatu pystyyn ja palveluiden sisällöt ovat selvät. Jos halutaan luoda aidosti vaikuttava ja osallistuva nuorten toimielin, on tämä järjestys nurinkurinen.

Ajoissa pilotoimalla löydetään kokeilujen kautta demokraattisimmat, osallistavimmat, tasa-arvoisimmat ja kaikin puolin toimivimmat ratkaisut. Onnistunut pilotointi tarkoittaa maakunnallisten nuorisovaltuustojen toimintasäännön peilaamista tulevan maakuntahallinnon vastaaviin varhaisessa vaiheessa. Se tarkoittaa oman budjetin ja määrärahojen varmistamista. Näin maakunnallisesta nuorisovaltuustosta saadaan alusta lähtien tehokas toimielin, joka vahvistaa nuorten osallisuuden tunnetta, demokraattista päätöksentekoa ja paikallisyhteisöjä.

Liitolle nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen edistäminen myös maakuntatasolla on tärkeää. Siksi liitto haluaa olla jo nyt tukemassa maakuntia toteuttamaan maakunnallisia nuorisovaltuustoja. Joten ei, ei ole turhaa osallistaa nuoria varhaisessa vaiheessa. Jos ja kun tulevien maakuntien halutaan aidosti koskettavan nuoria, on nuorten päästä alusta lähtien vaikuttamaan niiden rakentamiseen. Yksi osallisuuden muoto on tiedon välittäminen. Tästä syystä haluamme nostaa maakuntakysymyksen esille myös SuomiAreenassa. Tulehan paikalle, Porissa nähdään!

Nuoret maakuntia rakentamassa. Tiistaina 11.7. ko 14-16. Kahvila Valkoinen Puu, Jazzkatu Eteläranta. Tapahtuma on kaikille avoin ja tila esteetön. 

 

Ainomaija Rajoo

Maakunnallisten nuorisovaltuustojen perustamis- ja kehittämishanke

Projektisihteeri