II TYÖPAJA: TULEVAISUUDEN SUOMI

 

9.    Nuorten luottamus tulevaisuuteen

Tuoreimman Nuorisobarometrin mukaan nuorten luottamus Suomen tulevaisuuteen on heikentynyt vaikka nuoret suhtautuvat omaan tulevaisuuteen optimistisesti. Mistä nuorten heikentynyt luottamus Suomen tulevaisuuteen johtuu? Miten luottamusta saadaan nostettua? 

 

10.  Suomi 100 vuotta ja nuorten osallisuuden kokemukset

Vuoden 2015 Nuorisobarometrin mukaan nuorten kokemukset kuulumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan on heikentynyt. Miten kuluvuutta voidaan lisätä? Nuoret kokevat edelleen, ettei heidän äänensä kuulu kunnallisessa päätöksenteossa, mistä tämä johtuu? Mitä meidän tulisi tehdä, jotta seuraavien sukupolvien Suomi on parempi kuin nyt?

 

11.  Tulevaisuuden osaaminen ja Suomen kilpailuvaltit

Millaisella osaamisella Suomi pärjää tulevaisuudessa? Vastaako peruskoulun uudistettu opetussuunnitelma ja toisen asteen koulutusuudistus tulevaisuuden osaamisen haasteisiin? Miten ja millä valteilla Suomi pärjää kiristyvässä globaalissa kilpailussa?

 

12.  Tulevaisuuden maakunnat ja kunnat

Maakuntauudistus astuu voimaan 1.1.2019, mikä nuorten elämässä muuttuu? Miten demokratia toimii kunnissa monien päätöksien siirtyessä maakuntahallinnon vastuulle? Miten nuoret pääsevät osallistumaan vaikuttamiseen?

 

13.  Kestävä ympäristöpolitiikka

Ilmastonmuutos, energiavallankumous, fossiiliset polttoaineet, älykkään tuotteet, talouskasvun ja luonnonvarojen käytön irtikytkentä… Puhutaanko ympäristöasioista kouluissa tarpeeksi? Jäävätkö kestävän kehityksen teemat jalkoihin poliittisessa keskustelussa ja päätöksiä tehtäessä? Miten Suomi ja jokainen meistä voi tehdä ympäristön tulevaisuuden kannalta kestävämpää politiikkaa ja kestävämpiä ratkaisuja?

 

14.  Nuoret tulevaisuuden vähemmistönä

Väestönkehitys näyttää huolestuttavalta. Nuoret ovat tulevaisuudessa vähemmistö suhteessa ikääntyneisiin. Miten nuorten asiat saadaan pysymään yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä? Onko sukupolvien välissä havaittavissa jonkinlaista kuilua, miten sitä voidaan kaventaa?

 

15.  Tulevaisuuden nuorisotyö

Maakuntauudistus, kuntauudistus, SOTE-uudistus… Mutta millaista on tulevaisuuden kunnallinen nuorisotyö? Mikä on nuorisotyön missio ja ketkä ovat sen keskeistä kohderyhmää?

 

16. Suomalaisen nuoren arvot ja identiteetti

Oletko ”kaupunkilainen” vai ”maalainen”, koetko olevasi suomalainen, eurooppalainen vai maailmankansalainen? Löytyykö identiteettisi yhtymäpinta harrastuksistasi: oletko tubettaja, taiteilija vai liikkuja? Löydetäänkö työpajassa yhteisiä tekijöitä siihen, mistä suomalaisen nuoren arvot ja identiteetti kumpuaa?

I TYÖPAJA: HALLITUKSEN KÄRKIHANKKEET

 

1.    Uudistetaan toisen asteen ammatillista koulutusta

Hallituksen kärkihanke tähtää siihen, että koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt, koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut sekä koulutuksen ja työelämän välinen yhteistyö on lisääntynyt. Työpajassa pohditaan vastauksia kysymyksiin: Miten nuorten uravalintoja tulee helpottaa? Miten ohjaus perusasteelta toiselle asteelle toimii? Miksi toiselta asteelta pudotaan entistä useammin?

 

2.    Digitalisoituva peruskoulu ja julkiset palvelut

Tuoreimman Nuorisobarometrin mukaan nuoret pitävät teknologian lisääntymistä tulevaisuudessa erittäin todennäköisenä mutta eivät niinkään toivottavana. Hallituksen tavoitteena on saada aikaan digiloikka ja vauhdittaa digitaalisten materiaalien käyttöönottoa ja digioppimisen kokeiluja opetuksessa. Myös julkisia palveluja pyritään rakentamaan käyttäjälähtöisiksi ja ensisijaisesti digitaalisiksi toimintatapoja uudistamalla. Työpajassa pohditaan vastauksia kysymyksiin: Miten tähän pitäisi suhtautua? Mitkä ovat sellaisia palveluita joissa teknologisoitumista ja digitalisoitumista tulisi kenties välttää? Mikä on teknologian ja digitalisaation rooli tulevaisuuden kouluissa? 

 

3.    Parannetaan lasten ja nuorten mahdollisuuksia harrastaa

Hallituksen tavoitteena on lisätä lasten mahdollisuuksia osallistua taiteeseen ja kulttuuriin. Opetus- ja kulttuuriministerin toimeenpanemana on laadittu Jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus mielekkääseen harrastukseen -raportti, jossa esitetään konkreettisia toimenpiteitä harrastustoiminnan lisäämiseen. Työpajassa pohditaan vastauksia kysymyksiin: Miten taataan kaikille lapsille ja nuorille mahdollisuus harrastaa vähintään yhtä mielekästä harrastusta? Miten kouluissa järjestettävää harrastustoimintaa voidaan lisätä?

 

4.    Nuorten työllistyminen

Nuorisotakuu, yhteisötakuu, työttömyysturvan uudistaminen, kannustinloukkujen purkaminen, Sanssi-kortit, työttömyysjaksojen lyhentäminen, NEET-nuoret, yhden luukun palvelupisteet… Sanaviidakkoa hallitusohjelman työllistymiseen liittyvistä kärkihankkeista. Työpajassa pohditaan vastauksia ydinkysymyksiin: Miten nuorten työllistymistä voidaan parantaa? Millaisia palveluita nuoret toivovat helpottamaan työllistymistä? Miten kannustinloukkuja (työnteko ei tukien suuruuden takia kannata) voidaan purkaa? Tunnetaanko Ohjaamo-toimintaa ja minkälaisten haasteiden ratkaisemiseen se on vastaus?

 

5.    Nopeutetaan siirtymistä jatko-opintoihin ja työelämään

Tavoite on, että nuoret siirtyvät nopeammin jatko-opintoihin ja työelämään. Opintojen joustavuus helpottaa opintojen suorittamista loppuun sekä työnteon ja opiskelun yhteensovittamista. Miten toisen asteen ja korkea-asteen välinen yhteistyö toimii käytännössä? Tuleeko vastavalmistuneiden työllistymistä helpottaa? Onko aiemmin hankitusta osaamisesta ollut käytännössä hyötyä osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa?

 

6.    SOTE

SOTE -uudistus puhututtaa ja kuumottaa suomalaisia. Jokaisella on mielipide puolesta tai vastaan. Tavoitteena uudistuksessa on asiakaslähtöiset palvelut, eriarvoisuuden vähentäminen, lapsi- ja perhelähtöisemmät palvelut, kotihoidon kehittäminen ja osakykyisten työllistäminen Työpajassa pohditaan vastauksia kysymyksiin: Miltä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus näyttä nuorten silmissä? Miten erityisesti syrjäytymisvaarassa, koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten hyvinvointia tulee parantaa? Miten eriarvoisuutta voidaan vähentää?

 

7.    Palvelut kohtaa innovatiivisuuden

Mitä työryhmätyöskentely tarkoittaa? 

Työryhmätyöskentely on oleellinen osa Huippista. Jokainen osallistuja valitsee ilmoittautumislomakkeessa korkeintaan kolme työryhmäaihetta molemmista työpajoista, joista on kiinnostunut. Sinun ei siis tarvitse tuntea valitsemiasi aiheita ennakkoon: riittää, että olet kiinnostunut aiheista! Molemmille työpajoille on varattu tunti aikaa, ja työryhmien tulokset käydään lisäksi yhteisesti läpi. 

Ensimmäisessä työpajassa kartoitetaan keskustelemalla hallituksen kärkihankkeiden nykytilanne ja pyritään etsimään ratkaisuja siihen, mitä hallituksen tulisi tehdä seuraavan kahden vuoden aikana, jotta kärkihankkeet toteutuisivat. Pääpaino on ratkaisukeskeisyydessä: Huippiksessa voit aidosti vaikuttaa ajankohtaisiin asioihin!

Toisessa työpajassa katse siirretään tulevaisuuteen: millainen maa Suomi on vuonna 2117? Toisessa työpajassa keskustellaan satavuotiaan Suomen tulevaisuudesta. 

Hallitus kannustaa ottamaan käyttöön kokeilukulttuurin. Kokeiluilla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluja ja edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä. Työpajassa pohditaan kysymyksiä: Voiko palvelut tarjota innovatiivisesti? Millaisia kokeiluja nuoret pitävät toivottavina? Tuleeko esimerkiksi perustulo-kokeilua laajentaa? Mitä ajatuksia julkisten palvelujen digitalisoimisen malli herättää?

 

8.    Järjestötyö ja vapaaehtoistoiminnan helpottuminen

Hallituksen tavoitteena on järjestötyön ja vapaaehtoistoiminnan helpottaminen

ja yhteisöllisyyden lisääminen normeja purkamalla. Työpajassa pohditaan vastauksia kysymyksiin: Millainen on järjestöjen rooli tulevaisuudessa? Miten järjestöt voisivat olla jatkossa kiinnostavia paikkoja tehdä ja harrastaa vapaaehtoistoimintaa? Onko vapaaehtoistyö tulevaisuuden voimavara?