Mitä työryhmätyöskentely tarkoittaa? 

Työryhmätyöskentely on oleellinen osa Huippista. Jokainen osallistuja valitsee korkeintaan kaksi työryhmäaihetta molemmista työpajoista, joista on kiinnostunut. Ilmoittautumislomake työpajoihin on lähetetty osallistujille sähköpostiin. Mikäli sellaista et ole vielä saanut, ole pikimmiten meihin yhteydessä!

Sinun ei tarvitse tuntea valitsemiasi aiheita ennakkoon: riittää, että olet kiinnostunut aiheista! Molemmille työpajoille on varattu reilu tunti aikaa, ja työryhmien tulokset käydään lisäksi yhteisesti läpi. Ensimmäisessä työpajassa keskitytään hallituksen harrastustakuuseen ja pyrkimykseen saada jokaiselle nuorelle mieleinen harrastus. Toisessa työpajassa pohditaan millainen on maakunta- ja soteuudistuksen jälkeinen tulevaisuuden sivistyskunta.

Pääpaino on ratkaisukeskeisyydessä: Huippiksessa voit aidosti vaikuttaa ajankohtaisiin asioihin!

 

I TYÖPAJAT: HARRASTUSTAKUU


 
1. Kuntien tarjoama tuki harrastamiselle
 
YK:n lasten oikeuksien perussopimuksen 31 artikla takaa kaikille lapsille oikeuden kulttuuriin, taiteeseen sekä virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan. Suomi on allekirjoittanut sopimuksen ja on täten velvoitettu kunnioittamaan sekä edistämään näitä oikeuksia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyessä maakuntien harteille sivistyksen ja hyvinvoinnin takaamisesta tulee kuntien merkittävimpiä tehtäviä. 
 
Tässä työpajassa pohditaan vastauksia muun muassa kysymyksiin: onko kunnan tehtävä taata, että jokaisella lapsella ja nuorella on yhtäläinen oikeus harrastaa? Minkälaisiin toimiin kuntien päättäjien olisi ryhdyttävä, että tämä toteutuisi käytännössä?


2. Harrastuspassi
 
Jokaisella nuorella tulisi olla tasa-arvoinen mahdollisuus harrastaa. Harrastamisen edistäminen on hyvä keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä, vahvistaa kaverisuhteita ja nuorten itsetuntoa. Nuorten ja lasten harrastamista halutaan tukea ottamalla käyttöön valtakunnallinen harrastuspassi. Harrastuspassi on valmisteilla oleva mobiilisovellus, jonka kautta nuorille voidaan tarjota muun muassa ilmaisia lajikokeiluja. 
 
Tässä työpajassa pohditaan, onko harrastuspassi tarpeellinen ja millä tavoilla sitä voitaisiin hyödyntää kunnissa. 
 
Lisätietoja mm.: http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/ylakoululaisten-puhelimiin-tulossa-harrastuspassi
 
 
3. Koulut harrastustoiminnan mahdollistajina
 
Opetus- ja kulttuuriministeriö on teettänyt kaksi valtakunnallista koululaiskyselyä (2016 ja 2017) peruskoulun kaikille vuosiluokille. Kyselyllä on kartoitettu ajantasaista tietoa oppilaiden harrastamisesta ja luotu tietopohjaa vastata lasten- ja nuorten harrastustoiveisiin muun muassa koulutasolla. Koulut ovat läsnä lasten ja nuorten arjessa ja monessa kunnassa koulurakennuksia on avattu ulkoisten harrastustoimintaa tarjoavien tahojen käyttöön. Osa kouluista tarjoaa myös omaa kerho- ja harrastustoimintaa.
 
Tässä työpajassa pohditaan muun muassa kysymyksiä: Millä tavalla koulut voivat olla mukana harrastamisen edistämisessä? Onko koulujen tehtävä tarjota lapsille harrastus- ja kerhotoimintaa vai toimia yhteistyössä ulkoisten tahojen kanssa?
 


4. Harrastamisen suurimmat esteet
 
Vuonna 2017 opetus- ja kulttuuriministeriön toteuttaman koululaiskyselyn mukaan joka viidennellä nuorella ei ole itselleen mieluista harrastusta. Mistä tämä johtuu? Ratkaiseeko raha? Vai eikö kunnassa vain tarjota mitään mielenkiintoista vapaa-ajan puuhaa? 
 
Tässä työpajassa pohditaan vastauksia siihen, mitkä ovat lasten ja nuorten harrastamisen suurimpia esteitä ja miten nämä voitaisiin tulevaisuudessa ratkaista. 
 
Lisätietoja mm.: http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/viidennes-koululaisista-ilman-mieluisaa-harrastusta-ylakoululaisista-jopa-kolmannes
 

 
5. Nuoret itse harrastuksen järjestäjänä
 
Jalkapallo, pianonsoitto, teatteri - mitä jos kaikki lähialueen harrastusmahdollisuudet on jo testattu, eikä mikään tuntunut mielekkäältä? Mitä harrastaisit, jos saisit ideoida kaiken alusta saakka, ilman vastaavaa aikuista kertomassa, mitä tehdä?
 
Tässä työpajassa pohditaan, voisivatko nuoret toimia itse harrastuksen järjestäjinä ja millaisia mahdollisuuksia ja haasteita tällaisesta järjestelystä voisi syntyä. 
 
 

II TYÖPAJAT: TULEVAISUUDEN SIVISTYSKUNTA
 


6.  Kansallinen lapsistrategia VS. Valtion nuorisotyön ja -politiikan ohjelma
 
Nuorisolaki määrittelee kaikki alle 29-vuotiaat nuoriksi. Lapset taas YK:n lasten oikeuksien sopimuksen mukaan määritellään alle 18-vuotiaiksi. Lapsuuden ja nuoruuden rajapyykkiä ei ole selkeästi määritelty.
 
Hallitus hyväksyi vuonna 2017 kansallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman, jonka tarkoituksena on edistää nuorten kasvu- ja elinoloja. Ohjelma kattaa kaikki alle 29-vuotiaat, mutta keskiössä on erityisesti 12-25-vuotiaat nuoret. Hallitus on aloittamassa kansallisen lapsistrategian valmistelun, joka kattaisi kaikki alle 18-vuotiaat suomalaiset. Strategian keskeisenä tavoitteena on vahvistaa lasten oikeuksia tukevaa toimintakulttuuria. 
 
Tässä työpajassa pohditaan kysymyksiä: mitä eroa on lapsi- ja nuorisopolitiikalla? Tarvitaanko Suomessa molempia? Missä menee lapsuuden ja nuoruuden rajapyykki?
 
 
Lisätietoja:
valtion nuorisotyön ja -politiikan ohjelma: http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/valtakunnallinen-nuorisotyon-ja-politiikan-ohjelma-hyvaksytty
lapsi- ja perhestrategia:

lapsi- ja perhestrategia: http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kansallinen-lapsistrategia-vahvistamaan-suomalaisen-yhteiskunnan-lapsilahtoisyytta
 
 
7. Maakuntien ja kuntien yhdyspinnat nuorisotyössä 
 
Maakunta- ja soteuudistus muuttaa merkittävästi sitä toimintaympäristöä, missä nuorisotyötä tehdään. Uudistuksen myötä muodostuu uusia yhdyspintoja eri hallinnon tasojen ja toimijoiden välille. 
 
Tässä työpajassa pohditaan muun muassa kysymyksiä: millaisin keinoin varmistetaan, että kaikki eri toimijat pyrkivät samaan päämäärään? Miten varmistetaan joustava ja keskusteleva toimintakulttuuri maakuntien ja kuntien toimijoiden välillä?
 
Lisätietoja mm.: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160555
 
 
8. Kunnallisen nuorisotyön muutos
 
Maakunta- ja soteuudistuksen jälkeen suurin osa kuntien resursseista menee opetus- ja kulttuuripalveluiden tuottamiseen. Esimerkiksi perusopetuksen järjestäminen tulee olemaan kuntien suurimpia ja kalleimpia tehtäviä. Nuorisotyö on suurien muutosten keskellä.
 
Tässä työpajassa pohditaan kysymyksiä: miten kuntien roolin muutos vaikuttaa nuorisotyöhön? Jos suurin osa kuntien budjetista menee esimerkiksi perusopetuksen järjestämiseen, onko tulevaisuuden kunta lasten kunta? Mitä on tulevaisuuden nuorisotyö ja mihin siinä pitäisi keskittyä?
 
Lisätietoja mm.: http://www.alli.fi/julkaisut/kunnallisen+nuorisotyon+tulevaisuusodotukset/
 
 
9. Tulevaisuuden kuntien rooli ja missio
 
Perinteisesti suurin osa kuntien resursseista on mennyt sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiseen. Maakunta- ja soteuudistuksen jälkeen valtaosa näistä resursseista jää opetus- ja kulttuuripalveluille. Tästä syystä tulevaisuuden kunnista on käytetty esimerkiksi nimitystä tulevaisuuden sivistyskunta. 
 
Tässä työpajassa pohditaan tulevaisuuden kuntien roolia ja missiota etsien vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: kun kuntien perustehtäviä muutetaan, niin mitä jää jäljelle? Millainen on tulevaisuuden kunta - onko se lasten- ja nuorten kunta vai esimerkiksi sivistyskunta? Mitä eroa tulee olemaan sivistys- ja kunnanjohtajilla?
 
Lisätietoja mm.: https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/opetus-ja-kulttuuri/sivistyskunnan-roolit-ja-tuki-projekti/tulevaisuuden-sivistyskunta
 
 
10. Ennaltaehkäisevän nuorisotyön tulevaisuus
 
Ennaltaehkäisevä nuorisotyö on mahdollisen syrjäytymisen ja häiriökäyttäytymisen ennaltaehkäisemiseksi tehtävää nuorisotyötä. Käytännössä nuorten syrjäytymistä pyritään estämään muun muassa työpajatoiminnalla, jonka avulla tuetaan alle 29-vuotiaita koulutukseen, työelämään ja elämänhallintaan liittyvissä kysymyksissä. 
 
Nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäisevissä työpajoissa on tehty muun muassa kuntouttavaa työtoimintaa, joka on ollut kuntien sosiaalitoimen rahoittamaa ja toteuttamaa. Tulevaisuudessa kunnat eivät järjestä enää lainkaan sosiaali- ja terveyspalveluita, vaan ne siirtyvät maakuntien vastuulle.
 
Tässä työpajassa pohditaan kysymyksiä: pitäisikö ennaltaehkäisevä nuorisotyö ja esimerkiksi etsivät nuorisotyöntekijät siirtää maakuntien harteille? Jos maakunnille siirtyy maksuvastuu, miten taataan, että kunnissa säilyy tahtotila tehdä muuta ennaltaehkäisevää nuorisotyötä? Millaista ennaltaehkäisevää nuorisotyötä kuntien tulisi tulevaisuudessa tehdä?
 
 
11. Tulevan lapsistrategian sisältö

Hallitus on päättänyt aloittaa kansallisen lapsistrategian valmistelun. Strategian tavoitteena on edistää lapsi- ja perhemyönteistä yhteiskuntaa sekä vahvistaa toimintakulttuuria, jolla tuetaan ja kehitetään lasten oikeuksia. Lapsistrategian valmistelusta vastaavat opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko.

Tässä työryhmässä päästään keskustelemaan tulevasta strategiasta ja pohtimaan kysymyksiä: miten lasten- ja perheiden näkökulmia ja mielipiteitä voitaisiin tuoda yhteiskunnassa laajemmin esille?
Mitä kaikkea tulevan lapsistrategian tulisi pitää sisällään? 

Lisätietoja mm.: http://minedu.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kansallinen-lapsistrategia-vahvistamaan-suomalaisen-yhteiskunnan-lapsilahtoisyytta