Lausunto valtiovarainministeriölle koskien luonnosta hallituksen esitykseksi uudeksi kuntalaiksi (HE 8.5.2014)

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry. kiittää valtiovarainministeriötä mahdollisuudesta lausua luonnokseen hallituksen esitykseksi uudesta kuntalaista ja toteaa kunnioittavasti lausuntonaan seuraavaa:


Yleistä

Luonnos hallituksen esitykseksi uudeksi kuntalaiksi on kokonaisuudessaan kaiken kattava kokonaisuudistus, joka nostaa kuntalaisen kuntalain keskiöön. Myös alle 18-vuotiaiden osalta tehtävät parannukset mm. osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien osalta viitoittavat tietä kohti nuorisoystävällisempää Suomea ja poliittista päätöksentekoa.

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto kiinnittää lausunnossaan erityistä huomiota uuteen pykäläehdotukseen 26, joka käsittelee nuorisovaltuuston asemaa tulevassa kuntalaissa. Lisäksi lausunnossa otetaan huomioon esitetyt muutokset koskien kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.


26 § Nuorisovaltuusto

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto kiittää valtiovarainministeriötä erinomaisesta valmistelusta koskien pykälää nuorisovaltuuston asettamisesta. On ensiarvoisen tärkeää, että lainsäädännön tasolla turvataan nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet paikkakunnasta riippumatta.

”Kun nuorisovaltuustot on kirjattuna lakiin, taataan kaikille yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa nuorten asioihin kunnallisesti.” - nuorisovaltuustoaktiivi

 
Termin nuorisovaltuusto käyttö

Esitetyssä pykälässä 26 on erityisen kiitettävää se, että se kantaa nimeä nuorisovaltuusto. Ensimmäisessä momentissa on mainittu myös ”—tai muu vastaava nuorten vaikuttajaryhmä”, jolla on pyritty luomaan laaja-alaisuutta nuorisovaltuusto-käsitteeseen. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto kannattaa vahvasti, että nuorisovaltuusto-termiä käytettäisiin jatkossakin pääasiallisena terminä kuvaamaan juuri kuntalaissa tarkoitettua nuorten vaikuttajaryhmää ja näin ollen ehdottaakin, että ensimmäisestä momentista poistettaisiin em. termin lisäys ”tai muu vastaava nuorten vaikuttajaryhmä”. Liiton toteuttaman tutkimuksen mukaan valtaosa nuorten vaikuttajaelimistä käyttää jo tällä hetkellä nimitystä nuorisovaltuusto (Kallinen 2014, 31). Lainsäädännön tasolla nuorisovaltuusto-termi antaa selkeämmän kuvan kunnallisesta asiantuntijaelimestä kuin epämääräinen nuorten vaikuttajaryhmä.

Lainsäädännön tasolla on mielekkäintä määritellä selkeästi vaikuttajaryhmän profiiliksi nuorisovaltuusto. Hallituksen esityksen perusteluihin tulee tässä tapauksessa kuitenkin lisätä, että vaikuttajaryhmä päättää itse, mitä nimitystä käyttää itsestään. Näin ollen nuorilla on valta valita, millä nimellä heistä puhutaan, mutta laintasoisesti olisi kuitenkin selvää, että tässä tapauksessa on kyse kuntaorganisaatiossa toimivasta nuorisovaltuustosta, jolla on erityinen asema. Liiton esittämässä muodossa paikalliset erityispiirteet pystyisivät korostumaan eikä se poissulje erilaisten vaikuttamiskanavien käyttöönottoa, millä edistetään jo voimassa olevan nuorisolain 8 §:n toteutumista.

Nuorisolain 8 § velvoittaa kuulemaan nuoria heitä koskevissa asioissa. Ongelmallista nuorisolain 8 §:n osalta on kuitenkin se, että pykälässä ei määritellä tarpeeksi selkeästi, miten kuuleminen tapahtuu. Termin nuorisovaltuusto käyttäminen uuden kuntalain pykälässä 26 vähentää sen sijaan juuri niitä tulkinnanvaraisia tilanteita, joita tällä hetkellä koetaan nuorisolain 8 §:n osalta. Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton mielestä tällä hetkellä lasten ja nuorten kuulemisen osalta tarvitaankin konkretiaa, ei vain abstraktitason käsitteitä.

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto näkee, että mikäli uudessa kuntalaissa käytetään pelkästään termiä nuorisovaltuusto lisää se nuorisovaltuustojen toiminnan tunnettavuutta, ja samalla legitimoi lasten ja nuorten kuulemisen kuntatasolla. Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton vuonna 2014 julkaistun tutkimuksen mukaan nuorten oman arvion yksi vaikuttajaryhmien suurimmista haasteista on tunnetuksi tuleminen omalla paikkakunnalla (Kallinen 2014, 37). Uudella kuntalailla on täten mahdollisuus parantaa selkeällä tematiikalla lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksien tunnettavuutta kuntatasolla.

Huomioitavaa on myös, että hallituksen luonnoksessa uudeksi kuntalaiksi käytetään 27 §:ssä pelkästään nimitystä vanhusneuvosto ja samoin käsiteltäessä 28 §:ää vammaisneuvostoa. Näin ollen on ongelmallista, että nuorisovaltuusto-termin kohdalla käytetään lisäystä ”tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä”. Liiton mielestä ko. lisäys vähentää nuorisovaltuuston asemaa ja mandaattia kunnassa.


Nuorisovaltuuston asema kunnassa

Myönteistä esityksessä on se, että luonnoksen perusteluissa tuodaan selkeästi ilmi, että nuorisovaltuusto ei käytä julkista valtaa eikä vertaudu viranomaiseen. Tällä on toimintaa selkeyttävät vaikutukset, koska jatkossakaan nuorisovaltuuston ei esimerkiksi tule ottaa huomioon sukupuolikiintiöitä tai paikkamäärän ei tarvitse korreloida muiden kunnassa toimivien luottamustoimielinten kanssa. Tärkeänä liitto pitää myös sitä, että kunnanhallitus asettaa nuorisovaltuuston.


Toimintaedellytysten turvaaminen

On huomioitavaa, että verrattaessa nuorisovaltuusto-pykälää lukiolain ja lain ammatillisesta koulutuksesta Osallisuus ja opiskelijakunta –pykäliin ero on selkeä: kuntalaissa ei määritellä nuorisovaltuuston toimintaedellytysten turvaamista, vaan ainoastaan niiden huolehtimisvelvollisuus. Liitto pitää tärkeänä, että muotoilua muutetaan siten, että ”—ja turvaa nuorisovaltuuston riittävät toimintaedellytykset ja –resurssit”. Tämä olisi huomattavasti voimallisempi ilmaisu ja pakottaisi kuntapäättäjiä varaamaan riittävät resurssit nuorisovaltuuston toimintaan. Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton Osallisuus nyt ja vuonna 2015 -tutkimuksen mukaan nuorisovaltuustojen keskimääräinen budjetti on 6 665 euroa vuodessa. Variaatio kuntien välillä on kuitenkin 0-40 000 €. (Kallinen 2014, 31.)

Merkittävä toimintaedellytys nuorisovaltuuston toiminnalle on nuorisovaltuustoa ohjaava työntekijä. Tästä syystä Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto haluaa kiinnittää lausunnossaan erityistä huomiota siihen, että ko. työntekijöiden perehdyttämiseen varataan tarpeeksi resursseja ja työaikaa, erityisesti niissä Suomen kunnissa, joissa tällä hetkellä nuorisovaltuustoa ei vielä ole perustettu.  


Tehtävien määrittäminen

Tämän hetkisessä luonnoksessa uudeksi kuntalaiksi ei löydy selkeää määritelmää nuorisovaltuuston tehtävistä. Tämä on myös selkeä ero verrattaessa edellä mainittuihin lukiolain ja lain ammatillisesta koulutuksesta pykäliin.  On tärkeää, että laintasolla määritellään yleisluonteiset tehtävät, joiden kautta myös resurssikysymystä pystytään soveltamaan. Mikäli tehtäviä ei määritellä lainkaan, voi se pahimmassa tapauksessa korreloida heikentävästi nuorisovaltuuston toimintaresurssien kanssa.

Nuorisovaltuustojen tärkeimmät tehtävät ovat:

1. toimia puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumattomana nuorten vaikuttamiskanavana kunnallisessa päätöksenteossa,
2. tuoda nuorten kuntalaisten mielipiteet osaksi kunnallista päätöksentekoa,
3. vaikuttaa kunnassa tapahtuvaan päätöksentekoon (valmistelu, suunnittelu, toteutus, seuranta),
4. toimia yhteistyöeliminä kunnallisten toimielinten ja kunnan nuorten välillä sekä
5. tarjota nuorille mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kunnalliseen päätöksentekoon.


Läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnissa

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto huomauttaa, että parhaimpana keinona taata nuorisovaltuustojen vaikutusmahdollisuudet on kirjata uuteen kuntalakiin velvollisuus määrätä nuorisovaltuustojen edustajista kunnallisissa toimielimissä. Tämä velvoittaa kuntien päättäjiä ja virkamiehiä ottamaan konkreettisemmin huomioon nuorten näkemykset. Hallituksen esitysluonnoksen kolmannessa momentissa onkin viittaussäännös nuorisolakiin. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ehdottaa, että toiseen momenttiin lisätään seuraava: ”Kunnan hallintosäännössä on määrättävä nuorisovaltuuston läsnäolo- ja puheoikeudellisista edustajista kunnan eri toimielimissä.”

Tällä hetkellä noin 60 % nuorisovaltuustoja on edustaja vähintään yhdessä lautakunnassa. Kaupunginvaltuustojen osalta prosenttiosuus laskee alle kahdenkymmenen. (Kallinen 2014, 49.) Puhe- ja läsnäolo-oikeudellisten edustajien tilanne on ollut tämänhetkisen kuntalain osalta hyvin epäselvä, millä perustein kuntien toimielimet ovat evänneet nuorten oikeuden osallistua kokouksiin. On tärkeää, että lainsäädäntö selkeästi velvoittaa kuntaa määräämään asiasta johtosäännössä, jotta nuoret ja päättäjät pystyvät käymään asiallista dialogia ja määrittämään yhdessä ne toimielimet, jotka kussakin kunnassa koetaan nuorten kannalta merkityksellisiksi.

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto edellyttää, että hallituksen esityksen perusteluihin kirjataan erittäin vahva suositus siitä, että nuorisovaltuustolle annetaan päätösvalta esittää edustajansa haluamiinsa lautakuntiin ja toimielimiin. Näin ollen paikalliset erityispiirteet pystytään huomioimaan, minkä lisäksi nuorten voimavarat perehtymistä vaativaan lautakuntatyöskentelyyn pystytään realistisesti huomioimaan. Laintasoisesti ei tule määrätä, että nuoret ovat kaikissa lautakunnissa, vaan tässä asiassa lainsäädännön on luotava puitteet sille, että nuoret itse kunnassa keskustelevat ja päättävät, mitkä ovat ne kunnalliset toimielimet, joiden kokouksiin osallistumisen he kokevat nuorten vaikuttamismahdollisuuksien kannalta relevanteiksi.


Nuorisovaltuustojen aloiteoikeus

Liitto pitää tärkeänä, että nuorisovaltuustojen aloiteoikeudesta kirjataan hallituksen esityksen perusteluihin. Osa kunnista on aloittanut käytännön, jonka mukaan nuorisovaltuusto voi osoittaa aloitteet suoraan valtuustolle samalla tavalla kuin valtuustoaloitteen tekijä pystyy. On tärkeää, että aloiteoikeudesta määrättäisiin kunnan hallintosäännössä, koska näin ollen paikalliset toimijat pystyvät yhteisymmärryksessä sopimaan, millä tavalla he kokevat, että nuorisovaltuuston tekemillä aloitteilla olisi aitoa vaikutusvaltaa.

Tällä hetkellä yksi nuorisovaltuustojen huolenaiheista on aidon vaikutusvallan puuttuminen. Mikäli edellä mainittuja asioita määriteltäisiin kuntien hallintosäännöissä, mahdollistaa se tehokkaamman ja asiantuntevamman nuorten kuulemisen. Lisäksi kunnan tulee tehdä sen osalta selkeät pelisäännöt. Lainsäädännön tulee kannustaa kuntia toimimaan tällä tavoin. Liitto kokee tärkeäksi mainita näistä asioista esityksen perusteluissa.


Muuta nuorisovaltuustojen asemasta

Lisäksi uutta sosiaali- ja terveyslainsäädäntöä valmisteltaessa on otettava huomioon, millä tavalla viittaussäännökset sekä kuntalain että sote-järjestämislain välillä toteutetaan. Mikäli esitetyn mukainen malli toteutuu tarkoittaa se sitä, että kunnallisella nuorisovaltuustolla on entistä vaikeammat mahdollisuudet vaikuttaa sote-asioihin, joihin käytetään kuitenkin noin puolet kuntien budjettivaroista.

Nuoret kokevat nuorisovaltuuston merkityksellisemmäksi vaikuttamistavaksi heti äänestämisen jälkeen (Nuorisobarometri 2013). Tämä tarkoittaa sitä, että nuorisovaltuustot tulee kirjata vahvasti osaksi uutta kuntalakia siten, että pykälä ei myöskään tule aiheuttamaan liikaa tulkinnanvaraisia tilanteita kuten tällä hetkellä koetaan nuorisolain 8 §:n osalta.

”On tärkeää, että nuoret eivät ole päätöksenteossa pelkästään ”vapaaehtoinen” osio, vaan, että oikeaa valtaa on oikeasti” -nuorisovaltuustoaktiivi

Lisäksi nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus lausunnon antamiseen 39 §:ssä säädetyn kuntastrategian sekä 111 §:ssä säädetyn talousarvion ja –suunnitelman valmistelussa, aivan kuten on ilmaistu esityksen perusteluissa alueellisten toimielinten osalta. Tätä ei toistaiseksi ole huomioitu nuorisovaltuuston tehtäväkenttää määriteltäessä. Nuorten asemaan ja elinoloihin vaikuttaa merkittävissä määrin se, kuinka kunnan varoja ohjataan ja käytetään, mistä johtuen mahdollisuus mielipiteen ilmaisemiselle tulee nuorisovaltuustolle myös taata. 

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ehdottaa 26 §:n uudelleenmuotoilua seuraavanlaisesti:


26 § Nuorisovaltuusto

Nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto ja turvattava sen riittävät toimintaedellytykset.

Nuorisovaltuuston tehtävänä on vaikuttaa kunnan päätöksentekoon ja edistää nuorten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksia kunnassa. Nuorisovaltuustolle on taattava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Kunnan hallintosäännössä on määrättävä nuorisovaltuuston läsnäolo- ja puheoikeudellisista edustajista kunnan eri toimielimissä.

Lasten ja nuorten osallistumisesta ja kuulemisesta säädetään nuorisolain (72/2006) 8 §:ssä.


Yksityiskohtaiset perustelut

Ensimmäinen momentti: Liitto ehdottaa, että ensimmäisestä momentista poistettaisiin kokonaisuudessaan ilmaisu ”tai muu vastaava nuorten vaikuttajaryhmä”. Perusteluna tälle on nuorisovaltuusto-termin yleisin ilmeneminen nuorten vaikuttamiskanavan nimityksenä. Muut kuntalaissa olevat toimielimet ovat selkeästi luokiteltu neuvostoiksi tai valtuustoiksi eikä niihin ole lisätty epämääräistä käsitettä, jolle ei ole selkeitä perusteluita. Nuorisolain 8 §:n hengen mukaisesti muita osallisuusryhmiä pystytään perustamaan ja niitä voidaan perustaa myös nuorisovaltuuston toiminnan alle ja tällöin kyse on sisäisen organisaation järjestämisestä. 

Lisäksi liitto vaatii, että ilmaisu ”huolehdittava sen toimintaedellytyksistä” korvataan ilmaisulla ”ja turvattava sen riittävät toimintaedellytykset”. Tämä on ilmaisumuoto, jota käytetään myös opiskelijakunnista (vrt. mm. lukiolaki 27 §). Tällä tavoin kunnanhallituksen on turvattava riittävät toimintaedellytykset, joihin lukeutuu mm. kokousjärjestelyt, työntekijäresurssit, matkakustannukset sekä mahdollisesti maksettavat kokouspalkkiot, joista kunnissa voidaan itsessään päättää.

Toinen momentti: Toiseen momenttiin liitto toivoo lisättävän selkeästi nuorisovaltuuston tehtävät. Tällä tavoin nuorisovaltuustojen asema, tehtäväkenttä sekä pääasiallinen tehtävä ovat selkeästi suoraan lainsäädännöstä johdettavissa eikä kunnille jää myöskään pykälän soveltaminen näiltä osin epäselväksi. Tällä tavoin nuoret pystyvät myös vaatimaan oikeuksiensa toteuttamista ja nuorisovaltuuston legitimiteetti pystytään lainsäädännön tasolla varmistamaan.

Liitto vaatii lisäksi toiseen momenttiin lisättävän velvollisuuden siitä, että hallintosäännössä on määrättävä nuorisovaltuuston läsnäolo- ja puheoikeudellisista edustajista kunnan eri toimielimissä kuten lautakunnissa, johtokunnissa sekä kuntayhtymien toimielimissä. Tämän hetkinen esitys siitä, että se jäisi ainoastaan hallituksen esityksen perusteluihin ei ole riittävä, koska tällä tavoin ei edellytetä kuntia varmistamaan nuorisovaltuustojen vaikuttamismahdollisuuksia kuntien eri toimielimissä. Mikäli laissa todetaan, että määrätään hallintosäännössä, mahdollistaa se kunnille ja kuntien nuorille itselleen päättää, mitkä toimielimet koetaan tärkeiksi. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto pitää erityisen tärkeänä, että nuorisovaltuustoille tarjotaan mahdollisuus osallistua kaikkien kunnan lautakuntien työskentelyyn.

Kolmas momentti: Kolmannen momentin osalta liitto näkee, että viittaussäännös nuorisolain 8 §:ään on hyvä ja tärkeä. Näin ollen olisi nuorisolain uudistamisessa myös toteuttava viittaussäännökset kuntalain nuorisovaltuusto-pykälään yhtenä esimerkkinä kunnallisesta nuorten kuulemisesta. Olisi myös hyvä, että sote-lainsäädännön viittaussäännökset kirjattaisiin ko. momenttiin.


Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet kunnassa


24 § Kunnallinen kansanäänestys

Kansanäänestys on merkittävä lisätyökalu demokratian vahvistamiseksi niin kunta- kuin valtakunnantasolla. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto esittää, että kunnallinen kansanäänestys mahdollistettaisiin myös 15 vuotta täyttäneille. Hallituksen esityksessä hallitusmuodoksi (1/1998) todetaan kansanäänestyksen tarjoavan kansalaisille mahdollisuuden mielipiteensä ilmaisemiseen ja sitä kautta päätöksentekoon osallistumiseen päätösvallan ja vastuun säilyessä kuitenkin sitä varten valituilla toimielimillä. Näin ollen puhtaan juridista syytä kunnallisen kansanäänestyksen äänestysikärajan laskemiseen ei ole.

Mikäli alle 18-vuotiaalla on mahdollisuus tehdä aloite kunnallisen kansanäänestyksen toimittamisesta olisi relevanttia käsitellä samassa yhteydessä myös varsinaisen äänestysikärajan laskemista. Kun kyseessä on neuvoa-antava vaikuttamiskanava kuntalaisten mielipiteen ilmaisuun, ei ole kovin johdonmukaista rajoittaa sitä koskemaan pelkästään jo äänioikeutettuja henkilöitä, jotka ovat sellaisessa asemassa, jossa he voivat itse vaikuttaa vaaleilla valittaviin edustajiin. 

Liitto pitää tärkeänä, että kunnallisten vaikuttamiskanavien ikärajoja tarkastellaan ja kunnallisen kansanäänestyksen ikärajaa lasketaan samanlaiseksi kuin vastaavan toimen aloitteen tekemisen ikärajaksi on ehdotettu.


23 § Aloiteoikeus

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto pitää hyvänä, että rajoitteesta vaalikelpoisista aloitteen tekijöistä käsittelyaikaan korreloivana tekijänä ollaan luopumassa. Näin ollen enää äänestysikä ei vaikuta käsittelyajan nopeuttamiseen. Tämä on oikea kehityssuunta kohti lapsi- ja nuorisoystävällisempiä kuntia.


29 § Viestintä

Viestintä-pykälän perusteluissa on selkeästi tuotava esiin lapsi- ja nuorisoystävällinen, selkokielinen tiedottaminen ja viestintä. Hyvää perusteluissa oli kuntalaisten vuorovaikutuksen korostaminen. Viestinnällä on suuri merkitys myös kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Esityksen perusteluissa voitaisiin tuoda esiin kohderyhmät, joiden viestintään on kiinnitettävä erityistä huomiota.


37 § Alueelliset toimielimet

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto kokee, että alueellisten toimielinten osalta puuttuu tällä hetkellä nuorten mahdollisuus osallistua alueellisten toimielinten toimintaan. Nuorilla tarkoitetaan tässä tapauksessa etenkin alle äänestysikäisiä nuoria.

Alueellisten toimielinten yleisperusteluihin tulee selkeästi määritellä, kuinka nuoret otetaan mukaan toimielinten toimintaan ja millä tavalla nuoret voivat ilmaista omat mielipiteensä käsiteltävistä asioista. Usein vaikuttamiskokemukset pohjautuvat lähiympäristöstä saatuihin kokemuksiin. Lähiympäristöön kiinnittyminen on myös nuorille kuten muille kuntalaisille tärkeää. Omaa elinympäristöä koskevat asiat ovat myös mielekkäimpiä ja niistä on usein paljonkin sanottavaa.


56 § Kuntayhtymät ja 9. luku

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto pitää hallituksen esityksen luonnoksessa puutteellisena nuorten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa niin kuntayhtymien kuin kunnallisten liikelaitosten toimintaan. Kunnalliset liikelaitokset hallinnoivat enenevissä määrin kuntien kiinteistöjä, kuten kouluja. Nuoret ovat harvemmin mukana näiden päättävien toimielinten toiminnassa.

Liitto pitää huomionarvoisena asiana sitä, että 18.8. julkaistun sote-lain luonnoksessa kaavaillaan tulevaisuuden sote-palveluiden siirtyvän viidelle sote-alueelle, jotka olisivat hallinnollisesti kuntayhtymiä ja niihin sovellettaisiin myös kuntalakia. Koska sote-palveluihin käytetään noin 50 % niin valtion kuin kuntien menoista, on ensiarvoisen tärkeää, että nuoret pystyvät vaikuttamaan näiden myös heille erittäin tärkeiden palveluiden päätöksentekoprosesseihin.

Kuntayhtymät vievät myös päätösvaltaa kunnilta erikseen nimettäville toimielimille, jotka ohjaavat kuntayhtymien toimintaa. Tämän johdosta jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon, kuinka päätöksenteossa huomioidaan lapset ja nuoret.  


Lopuksi

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto pitää esitettyä lakiluonnosta erinomaisena panostuksena nuorten osallisuuden kehittämiseksi ja strukturoimiseksi kuntatasolla. Liiton mukaan on tärkeää, että kuntalain selkeä painotus hallinnon ja talouden järjestämisen laiksi huomioidaan myös rakennettaessa lopullista ehdotusta nuorisovaltuusto-pykälästä. Liitto haluaa vielä muistuttaa, että nuorisolaki mahdollistaa useampien vaikuttamisryhmien järjestämisen kuntatasolla, joten nuorisovaltuuston tarkkarajainen määritelmä ei ole siitä millään tavoin pois. Liiton ehdotus joustaa kuitenkin myös kuntien erilaiseen tarpeeseen ja lain voimaansaattamisen myötä liittomme on mielellään yhteistyössä valtiovarainministeriön kanssa, kun kunnille annetaan ohjeistukset uuden lain toteuttamiseen.

Esitys uudeksi kuntalaiksi on tuomassa kunnat 2010-luvulle myös muiden asukkaiden kuulemis- ja osallistumismahdollisuuksien parantumisen myötä. Tämä kehitys on erittäin myönteistä ja sitä toivottavasti jatketaan myös muiden vastaavanlaisten lainsäädäntöhankkeiden osalta. 

Liitto kiittää valtiovarainministeriötä nuorisovaltuustotoiminnan esimerkkien ansiokkaasta esittämisestä lakiluonnoksen perusteluissa.


Helsingissä 26.8.2014

Santeri Lohi
Puheenjohtaja

Verna Castrén
Pääsihteeri