Lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle 22.10.

Viite: Sivistysvaliokunta torstaina 22.10. klo 12.00 / HE 30/2015

Asia: Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry:n lausunto luonnokseksi hallituksen esityksestä (HE 30/2015 vp) eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 nuorisotakuun ja etsivän nuorisotyön osalta.

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry. lausuu kunnioittavimmin eduskunnan sivistysvaliokunnalle seuraavaa:

 

Yleistä

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto – Nuva ry. teetti 12.-18.10.2015 avoimen kyselyn nuorisovaltuutetuille, minkä avulla kartoitettiin paikallisten toimijoiden kokemuksia nuorisotakuun toteutumisesta kunnissa. Vastauksia saatiin 48 kunnasta ja lähes kaikista maakunnista, joten alueellinen kattavuus on laaja. Kysely toteutettiin, jotta liitto saa tietoa nuorten kokemuksista nuorisotakuun toteutumisesta kuntatasolla.

Liitto kiinnittää lausunnossaan huomiota lakiehdotuksen lapsiin ja nuoriin kohdistuvien vaikutusten arviointiin sekä nuorisotakuun tunnettuuteen ja vaikuttavuuteen kuntatasolla.

 

Nuorisotakuu 

Lähes 50 prosenttia vastaajista tiesi, mitkä ovat nuorisotakuun piiriin kuuluvia palveluita. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että vastaajista viidennes ei tiennyt, mitkä palvelut kuuluvat nuorisotakuun piiriin. Näin ollen aktiivisten nuorten joukossa on myös paljon sellaisia, joille nuorisotakuu ei ole tuttu. Nuorisotakuun markkinointi ja tiedottaminen ei siten ole saavuttanut läheskään kaikkia nuoria.

Nuorista 62 prosenttia ei tiennyt, onko kunnassa varattu riittävästi määrärahoja nuorisotakuun toteuttamiseen. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto - Nuva ry. uskoo syyn olevan siinä, etteivät nuoret tiedä mitä määrärahoilla on saatu aikaan. Nuorisotakuun sisällöistä, kuten myös saavutuksista tulisi tiedottaa paremmin.

Liiton näkökulmasta huolestuttavin tulos oli se, että yli puolet vastaajista totesi, että nuorisovaltuusto tai nuoret eivät ole päässeet vaikuttamaan nuorisotakuun suunnitteluun ja toteuttamiseen kunnassaan. Liitto näkee, että nuorten mukaanottaminen lisää tietoisuutta nuorisotakuun piiriin kuuluvista palveluista ja siten lisää palveluiden saavutettavuutta. Nuorisotakuuta on kehitettävä olemassa olevan nuorisolain sekä uuden kuntalain kuulemisvelvoitteiden mukaisesti. Nuorisotakuun kunnallisen toteuttamisen kannalta on tärkeää, että paikalliset nuoret pääsevät mukaan suunnittelemaan nuorisotakuun toteutusta sekä osallistuvat aktiivisesti myös nuorisotakuun arviointiin, koska tällöin saadaan tietoa siitä, kuinka toimintamalli on paikallisesti vaikuttanut.

Liitto muistuttaa, että tulevaisuuden kannalta on keskeistä uudistaa toimintamalleja, vaikkei erillistä rahoitusta siihen varattaisikaan. Esimerkiksi ohjaamo-toimintamalli on vakinaistettava koko maassa. Erillisrahoituksella toimivat ohjaamot ovat erinomainen lisä nuorten palveluverkostoon. On kuitenkin huomioitava, että erillisrahoituksen päätyttyä on toimintamallien oltava vakiinnutettuja.

 

Lapsiin ja nuoriin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Liitto esittää huolensa HE 30/2015 sen osalta, että esityksessä ei ole huomioitu vaikutusarviointeja määrärahamuutosesitysten vaikutusten osalta. Mikäli vaikutusarvioinnit on tehty, tulee niiden näkyä jollain tavalla esityksessä.

Liitto haluaa muistuttaa, että tutkittuun tietoon pohjautuva päätöksenteko ja nuorten osallistaminen päätöksentekoon lisää sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä suoraan että välillisesti kohdistuvien päätösten vaikutukset on arvioitava ja ne on myös liitettävä lakiehdotuksiin.

 

Nuorisotakuuseen suunnatut määrärahat

Nuorisotakuun jatkon osalta määrärahojen väheneminen hankaloittaa Nuorisotakuun tavoitteiden saavuttamista. Nuoret itse näkevät, että resursseja tulisi kohdistaa entistä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan kuten perusopetukseen sekä nuorten vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksien lisäämiseen ja saavutettavuuteen. Nuoret on otettava myös mukaan päättämään määrärahojen kohdentamisesta kunnissa, jotta määräraha kohdistuu nuorten mielestä olennaisimpiin ja kyseisessä kunnassa tarpeellisimpiin palveluihin.

Nuorten ohjaus- ja neuvontapalveluita tulisi vahvistaa peruskoulun aikana eikä siten, että työtä tehdään vasta kun nuori ei pääse hänelle kuuluvien palveluiden piiriin eli ei esimerkiksi saa opiskelupaikkaa. Nuorille on tarjottava perusopetuksessa matalan kynnyksen kohtaamisia, minkä takia kouluissa tehtävää nuorisotyötä on syytä vahvistaa.  Kouluista on tehtävä monitoimikeskuksia, jossa nuoret saavat tietoa esimerkiksi kansalaisyhteiskunnasta ja työelämästä. Näin voidaan myös monipuolistaa tarjottavaa opetusta sekä lisätä eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Palveluita tulee viedä entistä enemmän kouluihin, koska sitä kautta tavoitetaan kaikki ikäluokat yhdeksän vuoden ajan.

On tärkeää, että nuorten palveluja tuotetaan moniammatillisessa yhteistyössä eri viranomaistoimijoiden kanssa. Nuorisovaltuusto on otettava suunnittelemaan kuntakohtaista nuorisotakuun toteuttamista. Nuoret ovat kokemusasiantuntijoita, jotka tietävät parhaiten käyttämiensä palveluiden tilan.  
 

Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan

Nuorisotakuun kehittämisessä on tärkeää huomioida, että kehittämistyö nuorisotakuun osalta on pitkäjänteistä ja suunnitelmallisempaa. Nuorisotakuu ei voi perustua muutaman vuoden kestäviin hankkeisiin. Tarkoituksenmukaista olisi siirtyä jatkuvasta hankekulttuurista uusiin kestäviin toimintamalleihin. Tähän päästään, jos otetaan nuoret mukaan nuorisotakuun suunnitteluun kunnissa jo valmisteluvaiheesta lähtien, kun kartoitetaan eri palveluiden tarvetta nuorten näkökulmasta.

Nuoret kokevat nuorisotakuusta tiedottamisen jääneen puolitiehen. Ne nuoret, joille nuorisotakuu on erityisesti suunniteltu, eivät välttämättä tiedä omista palvelumahdollisuuksistaan ollenkaan. Tähän on jatkossa kiinnitettävä huomioita nuorille suunnattujen palveluiden osalta. Tiedotuksen on oltava nuorisolähtöistä ja helposti lähestyttävää.

 

Nuorisovaltuutetut toivovat, että eduskunnan sivistysvaliokunta huomioi nuorten osallisuuden tarpeen erityisesti, koska nuorisotakuuseen ollaan kohdistamassa suuria leikkauksia. Hallituksen linja muuttaa nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan on toteutettava siten, että yhteisötakuusta ei tule vain tämän hallituskauden mittaista hanketta, jonka lainsäädäntö on määräaikaista. Kaiken kaikkiaan Suomeen tarvittaisiin nuorten palveluiden laaja-alaisempaa koordinointia niin valtionhallinnon kuin kuntapuolen osalta. Tällöin takuussa esitetyt tavoitteet viranomaisten yhteistyöstä olisivat helpommin toteutettavissa. Liitto kantaa huolta siitä, kenellä on tosiasiallisesti kokonaisvastuu lasten ja nuorten palveluiden koordinoinnista.

  

 

Helsingissä 21. lokakuuta 2015

 

 

Santeri Lohi

puheenjohtaja
 

Verna Castrén

pääsihteeri