Lausunto lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry. kiittää lapsiasiavaltuutettua mahdollisuudesta antaa lausunto lapsiasiavaltuutetun vuosikirjaan ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:

Lapsiasianvaltuutetun vuosikirjan teema ”Oikeasti vai leikisti? Onko lapsella oikeusturvaa?” on nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien näkökulmasta ajankohtainen ja tärkeä. Suomen on sitouduttava sekä säädös- että toimeenpanotasolla lapsen oikeuksien ja niihin sisältyvien demokratia- ja osallisuusoikeuksien turvaamiseen ja edistämiseen.

Uudistuksia lasten ja nuorten demokratia sekä poliittisten oikeuksien turvaamiseksi

Suomessa on käynnissä kaksi merkittävää lakiuudistusta koskien lasten ja nuorten demokraattisten sekä poliittisten oikeuksien takaamista kunnissa ja tulevissa maakunnissa. Kesällä 2017 kokonaisuudessaan voimaan astuva kuntalaki (410/2015) sekä lausunnoilla oleva maakuntalaki (luonnos 27.6.2016) vaikuttavat lasten ja nuorten mahdollisuuksiin osallistua ja vaikuttaa kuntaa sekä maakuntaa ja niiden palveluita koskeviin kysymyksiin. Lait määrittävät nuorten yksilökohtaista, suoraa kuulemista sekä nuorten edustuksellista kuulemista yhteisönä. Molemmat näkökulmat ovat tärkeitä ja näiden lakien lapsi- ja nuorisolähtöisestä toimeenpanosta on syytä pitää huolta.

Lisäksi nuorisolaki ja koulujen ja oppilaitosten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista säätävä perusopetuslaki (1267/2013) määrittelevät osaltaan nuorten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Erityisesti vuoden 2017 alusta voimaan astuvaksi suunnitellun nuorisolain sisältämän yleisen kuulemisvelvoitteen (hallituksen esitys 24§) yhdenvertaisesta toimeenpanosta on huolehdittava.

Lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien laajentuessa on erittäin oleellista, että vaikuttamisen mahdollisuuksista ja demokratiakasvatuksesta syntyy saumaton ja selkeä polku. Lasten ja nuorten on tärkeä tuntea omat oikeutensa vaikuttaa, tunnistaa itselleen sopivimmat tavat sekä hahmottaa vaikuttamisen syy- ja seuraussuhteita. On tärkeää, että lapset ja nuoret tietävät oikeutensa, jos osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksia ei tarjota lain edellyttämällä tavalla tai jos mahdollisuuksien tarjoamisessa on menetelty väärin. Oikeus osallistua ja vaikuttaa ei ole vain toimintatapa- tai asennekysymys, vaan lasten ja nuorten oikeusturvakysymys.

Liitto on huolissaan, että erilaisten osallistumisen ja vaikuttamisen tapojen välinen keinotekoinen vastakkainasettelu kaventaa nuorten mahdollisuutta saada laadukasta ja jatkuvaa demokratiakasvatusta, joka takaa heidän poliittisten ja demokraattisten oikeuksien ennakollista oikeusturvaa. Liitto kokee, että erilaiset vaikuttamisen tavat projektiluontoisesta edustuksellisiin tapoihin täydentävät toisiaan, eikä syytä vastakkain asettelulle ole. Nuoret kokevat nuorisovaltuustot äänestämisen jälkeen vaikuttavammaksi tavaksi vaikuttaa (Nuorisobarometri 2013, 25), mutta ne tarvitsevat rinnalleen myös erilaisia menetelmiä niin kouluissa, kunnissa ja palveluiden piirissä.

Liitto on huolissaan kuntien kapenevista hallinnon ja nuorisotyön resursseista aikana, jolloin lasten ja nuorten vaikuttamista tulisi kehittää yhdessä niin lasten ja nuorten, kuin viranhaltijoiden ja päättäjien kesken. Lasten oikeusperustainen osallisuus ja aktiiviseksi kansalaiseksi kasvaminen eivät saa jäädä toteutumatta taloudellisten reunaehtojen vuoksi. Nuorten kesken on myös havaittavissa osallistumismahdollisuuksien eriarvoistumista, mikä johtuu osittain julkista valtaa velvoittavan lainsäädännön puutteesta tai heikosta oikeuskäytännöstä, myös hallinnon erilaisista taloudellisista ja toiminnallisista panostuksista nuorten kuulemiseen. Nuorten osallistumisoikeudet eivät saa olla riippuvaisia esimerkiksi asuinkunnan halukkuudesta panostaa niihin taloudellisesti.

Lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet kunnissa

Kuntalain 26 §:n mukaan kuntien on taattava nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet asettamalla nuorisovaltuusto ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorisovaltuusto ei ole ainoa tapa vaikuttaa, vaan kunnan on otettava nuorisovaltuusto mukaan kehittämään muitakin lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Liitto on tehnyt kuntalain siirtymäkaudella runsaasti työtä tukeakseen kuntia nuorisovaltuustojen perustamisessa. Liitto kuitenkin ilmaisee huolensa kuntien vähäisiin osallisuuden resursseihin ja tietotaitoon nuorista lähtevän vaikuttamisen tukemisessa kunnissa. Lapsen oikeuksista lähtevä toimintakulttuuri tarvitsee Suomessa nykyistä parempaa hallinnon ammattilaisten kouluttamista sekä toisaalta sopivissa määrin nuorilta nuorille -periaatteen edistämistä.

Nuorisovaltuustot tulee perustaa nuoret vahvasti prosessiin osallistuen. Lisäksi nuorisovaltuuston lain määrittelemänä tehtävänä on vaikuttaa eri toimialojen kehittämiseen neliportaisesti (suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan) sekä päästä mukaan osallistumaan lasten ja nuorten kuulemisen ja  vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen. Ilman kuntien päättäjien, hallinnon ja palveluiden järjestäjien asiantuntevaa ja osallistamista arvostaa työotetta, on lasten ja nuorten vaikuttamisoikeudet vaarassa jäädä toteutumatta.

Liitto peräänkuuluttaa kuntien päättäjä- ja virkamiesjohdon roolia lasten ja nuorten osallisuutta edistävän ilmapiirin luomisessa, jotta nuorten oikeudet osallistua toteutuisivat ja nuorisovaltuustot voisivat toimia vaikuttavasti. Liitto on koonnut Suomen Kuntaliiton kanssa ohjeistuksen kuntien hallinnolle ja päättäjille nuorisovaltuuston perustamisesta ja toimintasäännön laatimisesta ja levittää pian myös kaksikielistä ohjeistusta jokaiseen Suomen kuntaan.

Lisäksi kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista on määritelty kuntalain 22 §:ssä, jonka mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Näiltä osin säädöstausta on selkeä, mutta käytännön toimeenpanossa on paljon kehitettävää, jotta nekin osaltaan tukisivat lasten ja nuorten osallistumista ja vaikuttamista.

Kuntalain 29 §:ssä on määritelty, että kunnan on viestinnässään tiedotettava eri ryhmille valmistelussa olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä päätöksistä ja päätösten vaikutuksista. Kunnan on tiedotettava, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa. Viestinnässä on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otettava huomioon kunnan eri asukasryhmien tarpeet.

Lasten ennakollisen oikeusturvan toteutumisen kannalta on tärkeää, että nuorille tiedotetaan oikein ja kattavasti erilaisista tavoista osallistua ja vaikuttaa. Lapsilla ja nuorille tulee tarjota tietoa eri tavoista, vaikuttamisen vaiheista ja kertoa, mitä vaikuttamisesta seuraa. Lapsen oikeuksia korostavaa toimintakulttuuria tulee näiltäkin osin lisätä.

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto kokee, että lapsiin ja nuoriin liittyvistä osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista viestittäessä, sitä tulisi suunnitella ja tehdä yhdessä näiden kohderyhmien kanssa, jotta tieto vaikuttamismahdollisuuksista tavoittaisi heidät.

Nuorisovaltuustotoiminnan tulee olla avointa ja selkeästi esille tuotuna kunnan tunnetuissa viestintävälineissä. Nuorisovaltuustot nyt ja 2015 (Kallinen 2014, 37) tutkimuksen mukaan jopa 60 % vastaajista oli täysin tai osittain eri mieltä väitteestä, jonka mukaan kaikki heidän kunnassaan olisivat kuulleet heidän vaikuttajaryhmästään. Monessa kunnassa nuorisovaltuustot osataan uuden kuntalain myötä tuoda esille kunnanhallituksen asettamina virallisina vaikuttamistoimieliminä, mutta liitto kannustaa seuraamaan kehitystä, jotta lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet ovat selkeästi esitelty kaikkien kuntien virallisissa viestintävälineissä.

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry. on huolissaan, että tulevia maakuntia suunniteltaessa lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja niiden erityispiirteitä ei ole huomioitu tarpeeksi kattavasti. Vaikka tuleviin maakuntiin on kaavailtu maakunnallisia nuorisovaltuustoja, lapset ja nuoret tulisi ottaa mukaan kehittämään vaikuttamisen menetelmiä jo maakuntahallinnon varhaisessa suunnitteluvaiheessa.

Liitto toivoo lapsiasianvaltuutetulta huomiota siihen, miten tulee toimia, jos kunnat eivät takaa nuorille tarpeeksi tietoa ja eri vaihtoehtoja osallistua ja vaikuttaa. Lisäksi Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto peräänkuuluttaa mekanismeja nuorten vaikuttajaryhmille ja muille vaikuttamisesta kiinnostuneille nuorille kannella eri hallintoviranomaisille kokemistaan epäkohdista matalalla kynnyksellä sekä nuorisolähtöisellä tavalla.

Helsingissä 30.9.2016

Kimi Uosukainen

Puheenjohtaja Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry.

Lähteet: Kallinen Timo (2014) Nuorisovaltuustot nyt ja 2015. Tutkimus nuorten vaikuttajaryhmien nykytilasta ja tulevaisuudesta. Suomen Nuorisoavaltuustojen Liitto – Nuva ry. Myllyniemi Sami (2014) Vaikuttava osa. Nuorisobarometri 2013. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta, Nuorisotutkimusseura ja tekijät.