Nuorisovaltuutetut: Poliittiset ikärajat hukkaavat nuorten osaamisen

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto on huolissaan nuorten yhteiskunnallisen aktiivisuuden eriytymisestä ja kasvavasta nuorten osattomuudesta päätöksentekoon. 7.11. julkaistun kansainvälisen ICCS-tutkimuksen mukaan suomalaisten 8-luokkalaisten nuorten yhteiskunnalliset tiedot ja taidot ovat vertailumaiden kärkeä. Suomalaisnuorten yhteiskunnallinen osallistuminen on kokonaisuudessaan kuitenkin vain keskiluokkaa, ja omiin kykyihinsä yhteiskunnallisina toimijoina suomalaiset nuoret uskovat kaikkein vähiten. Tutkimustuloksesta käy siis ilmi, että suomalaisnuoret tietävät vaikuttamisen paikat mutta eivät käytä niitä taidoistaan huolimatta.

”Kehityskulku, jossa nuoret ovat yhä valveutuneempia yhteiskunnallisesti, mutta haluttomampia osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen on pysäytettävä”, toteaa Kimi Uosukainen, joka toimii liiton puheenjohtajana vuonna 2017 ja on juuri valittu uudelle kaudelle vuodeksi 2018.  

Tutkimustulos on liiton mukaan nähtävissä myös arkielämässä: nuoria oli ehdolla viime kevään kuntavaaleissa historiallisen vähän. Liitto toivoo monia eri ratkaisuja nuorten yhteiskunnallisen aktiivisuuden lisäämiseksi, mutta pitää erityisen tärkeänä nuorten edustettuna olemista niissä pöydissä, joissa päätöksiä tehdään.

Erityisen huolissaan Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto on äänenpainosta ajoittain käytävässä keskustelusta äänestysikärajan laskusta. Liitto peräänkuuluttaa laajaa ja asiapohjaista keskustelua kaikista poliittisista ikärajoista. Äänestysikärajan korkeus on yksi konkreettinen ja merkittävä nuorten aitoa poliittista osallistumista estävä tekijä. Liitto korostaa poliittisten ikärajojen muodostavan kokonaisuuden.

”Yhä osaavampien nuorten esitys-, ääni- ja ehdolleasettumisoikeuden rajaaminen on suomalaisnuorten potentiaalin hukkaan heittämistä. Iän suhdetta poliittisiin oikeuksiin, kuten oikeuteen allekirjoittaa kansalaisaloite, ehdottaa tai äänestää neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä ja äänioikeutta yleisissä vaaleissa tulisi tarkastella yhdessä”, puheenjohtaja Uosukainen jatkaa.

Liitto katsoo lähiaikoina käytävien presidentin-, maakunta-, eduskunta- ja europarlamenttivaalien edellyttävän myös nuorten poliittisista oikeuksista keskustelua. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto vaatii oikeusministeriötä käynnistämään kaikkien poliittisten ikärajojen kokonaisuudistuksen ja selvittämään tarvittavat perustus- ja vaalilain muutokset äänestysikärajan laskemiseksi. Samalla liitto toivoo myös nykyistä syvällisempää keskustelua ehdolleasettumisoikeuden ikärajasta.

”Yhteisistä asioista päättäminen ei tarvitse K18-merkintöjä, vaan nuorten osaamisen ja kykyjen tunnustamista. Tuhannet nuorisovaltuutetut, oppilaskunta-aktiivit ja muut nuoret vaikuttajat todistavat joka päivä, etteivät nuoret ole sen vastuuttomampia äänestäjiä tai päättäjiä kuin aikuisetkaan. Siksi myös ehdolleasettumisoikeuden ikärajaa on syytä pohtia”, Uosukainen päättää.

Hyväksytty liittokokouksessa Helsingissä 26.11.2017

Lisätietoja:

Kimi Uosukainen, puheenjohtaja, puh. +358 44 777 0561, kimi.uosukainen@nuva.fi
Sanna Larinkoski, vt. pääsihteeri, puh. +358 44 331 1194, sanna.larinkoski@nuva.fi