Mikä nuorisovaltuusto?

Nuorisovaltuustot ovat poliittisesti sitoutumattomia nuorten vaikuttajaryhmiä, jotka toimivat omissa kunnissaan ajamassa paikallisten nuorten etuja.

 

Tausta

Nuorisovaltuuston lisäksi nuorten vaikuttajaryhmiä kutsutaan myös esimerkiksi nimillä nuorisoparlamentti, nuorisoedustajisto, nuorisoneuvosto tai nuorisofoorumi. Vanhimmat nuorisovaltuustot ovat toimineet yhtäjaksoisesti 90-luvun loppupuolelta alkaen ja tällä hetkellä noin 70 prosentissa Suomen kunnista toimii nuorisovaltuusto tai jokin muu vastaava nuorten vaikuttajaryhmä.

Nuorisovaltuustot kirjattiin vuonna 2015  uuteen kuntalakiin takaamaan nuorten mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa.  Kesään 2017 mennessä, jokaisessa kunnassa tulisi olla nuorisovaltuusto.

Tehtävä ja toiminta

Kuntalain 26 § mukaan kuntien on astetteva nuorisovaltuusto nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Nuorisovaltuustoille on annettava mahdollisuus vaikuttaa kaikkien kunnan toimialojen suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. 

Nuorisovaltuustot edustavat kunnan nuoria kunnallisessa päätöksenteossa. Demokraattisesti valittujen nuorisovaltuustojen tehtävänä on tuoda nuorten ääni kuuluviin, ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin sekä tehdä aloitteita ja kannanottoja.

Nuorisovaltuustojen tarkoituksena on myös tiedottaa nuoria kunnan päättäjien toiminnasta sekä auttaa nuoria löytämään keinoja vaikuttaa. Lisäksi ne edistävät vuoropuhelua nuorten ja päättäjien välillä ja ottavat nuoret aidosti mukaan yhteiseen päätöksentekoprosessiin.

Nuorisovaltuustot myös järjestävät erilaisia tapahtumia, kampanjoita ja tempauksia.

Demokraattisesti valittujen nuorisovaltuustojen tehtävänä on tuoda nuorten ääni kuuluviin, ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin sekä tehdä aloitteita ja kannanottoja.

Kunnan virallinen vaikuttamistoimielin

Nuorisovaltuustot ovat jatkossa kunnanhallituksen asettamia vaikuttamistoimielimiä. Nuorisovaltuuston sijainti kunnan organisaatiossa vaihtelee hallinnosta nuorisotoimeen. Se miten nuorisovaltuusto sijoittuu kunnan organisaatiorakenteeseen, vaikuttaa osaltaan nuorisovaltuuston toimintaan ja sen laatuun. Kuntalain mukaan kunnan on huolehdittava nuorisovaltuuston toimintaedellytyksistä eli esimerksiksi kokousjärjestelyistä ja ohjaamisesta.

Nuorisovaltuutetut vaikuttavat kuntien lautakunnissa ja muissa toimielimissä. Parhaimmillaan nuorisovaltuutetuilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus lautakuntien ja kunnanvaltuuston kokouksissa – näin hyvin asiat ovat esimerkiksi Vantaan nuorisovaltuustolla ja Ylöjärven nuorisoedustajistolla. 

Minkä ikäisenä pääsee mukaan?

Nuorisovaltuutetut ovat usein iältään 13–18-vuotiaita, mutta ikäraja vaihtelee paikkakunnittain. Nuorisovaltuustojen toimikausi on yleensä yksi vuosi, mutta toimikausi voi myös kestää kaksi vuotta. Nuorisovaltuustot valitaan joko vaaleilla tai oppilas- ja opiskelijakuntien edustajista. Niissä on vaihteleva määrä nuoria ja määrä riippuu pitkälti kunnasta ja kunnan koosta – jossain nuorisovaltuusto pyörii viiden nuoren voimin, jossain nuorisovaltuustossa taas saattaa olla kuusikymmentä jäsentä.

Haluatko tietää lisää nuorisovaltuustoista? 

Ota yhteyttä Nuva ry:n toimistoon. Kerromme lisää.

 

Haluatko pysyä kärryillä ajankohtaisista asioista? Tilaa sähköpostiisi kuukausittainen uutiskirjeemme E-vaikute.